Joululeivonnaisten suhteen mä oon aika puritaani, mikä yllättää muakin. Perustortut on ihan hyviä, pipareita en leivo, koska niistä en juurikaan pidä. Kaiken maailman kakkuset jää sukaattiasteelle.
Pipareiden leipominen on tuskallista. Jo pienestä taikinasta tulee neljäsataa piparia. Osa aina palaa, mutta silti ei henno heittää niitä pois, koska ne on kuitenkin itse tehnyt. Niinpä olen jo vuosia huoletta tyydyttänyt piparitarpeeni kaupassa. Tämä on näppärää siksikin, että (tietenkään) mä ja Handyman ei tykätä samanlaisista pipareista: Handymanille pitää olla paksua Töysäläistä ja mä tykkään ohuista Annan pepparkaakkoreista. Kun ostaa yhden pakkauksen, niin se riittää mulle erinomaisesti piparikaudeksi ja pidemmäksikin aikaa. Handymanin piparimoraali on löyhempi ja se syö pipareita joskus kesälläkin, mutta vain Töysäläistä.
Joulutortut on tosiaan mun mielestä parhaita joululeivonnaisia ja lisäksi mua viehättää niiden helppous. On ilahduttavaa saada niin nopeasti valmista lämmintä pöytään. Kuitenkin mä otan paljon mieluummin esim. karjalanpiirakan, koska vaikka tortut on joululeivonnaisista parhaita, niin ei ne mitään mun lempparileivonnaisia oo. Menee joulunaikaan parina iltana, mutta muutoin ei tulisi mieleenkään tehdä mitään samankaltaistakaan. Ja näitä en syö kylmänä.
Kaikenlaiset joulukakkuset ja -leivät on mun mielestä karmeita. Niissä on aina piilotettuna jotain imeliä yllätyksiä, esim. rusinoita tai säilykekirsikoita ja ne maustetaan siirapilla yäh. Sormetkin tulee ihan tahmeiksi semmoisista. Jätän nää suosiolla muille, esim. Handymanille, joka toki tykkää imelistä leivistä, koska mä en tykkää niistä.
Ja juu, tosiaankin eilen käytin kaksi (2) kertaa sanaa inha. Se oli väärin (kuulin myöhemmin). Handyman nimittäin soitti mulle töihin sanoakseen, että ei saa käyttää sanaa inha. Tää on ilmeisesti todella väärin, koska Handyman ei soita mulle ikinäkoskaan töihin. Eli suurpahoittelut nyt vaan kaikille.
4 comments:
Voi Chamsu, I feel you tossa joulukakkus-jutussa! Musta on ihan kaameen kammottavaa syödä jotain ihan ookoon makuista kuivakakkua, ja sit sieltä jollain haukkaisulla tirvahtaa joku luumu, kirsikka tai kuivattu sardiini mun suuhun..!! Iyyyh!!
Tortut on kyllä toisiks parhaita leivonnaisia mokkapalojen jälkeen. Puoli pellillistä menee kevyesti uunituoreina. Seuraavana päivänä ne on kyllä sit jo ihan nihkunahkuja, joten parempi tuhlata sähköä ja tehdä vaan vähän kerrallaan mut vaikka joka päivä.
Jotenki ei yllätä, et Handyman on piparin ystävä. Mut kyllä mäkin mielummin niitä Annan superohuita pipruja vedän, kuin itsetehtyjä tai niitä paksumpia.
Piparitalo kuuluu jouluun, sitä on kiva värkätä varsinkin, kun saa apurin, joka hoitaa rakennuspuolen. Rakennusvalvojan tyttärenä voisi kuvitella, et nää hommat on hanskassa, mutta sellaisena jouluna, kun oon yksin joutunu taloa rakentaa, se on näyttäny luhistumaisillaan olevalta romanialaisten kyhäämältä hätämajoitukselta.
Kaipaisin vertailevaa kuvamateriaalia eri vuosien piparitaloista! Viime jouluna Kamelin ja Porkkanan tekemä oli ainakin aivan kauhee, ja tän joulun hitti on Polaah'n horror-muumitalo.
Ja nyt kun tää kale on muodostunu joulundisautusfoorumiks, niin haluaisin mainita joulun pahimman puolen: epämääräiset pyhäpäivät, joita on levitelty parhaimmillaan kolmelle viikolle kuten tänä vuonna. Niinpä rehellinen työtätekevä ihminen saa ihmetellä kolme viikkoa, että milloin kaupat on auki, milloin julkiset kulkee ja milloin virkamiehet on töissä. Vituttaa. Miksei koko roska voi olla peräkkäin? Olis kerralla ohi.
Meidän legendaarisin piparkakkutalo sisälsi ulkohuussin, jonka takaseinän alta valui sulatettua suklaata.
Post a Comment