Matkanjohtaja

Mä tykkään suunnittelusta. Osittain tästä syystä mä toimin mielelläni seurueen matkanjohtajana pienilläkin matkoilla. Eilen me oltiin menossa Handymanin kanssa Mäkkylään kyläilemään. Mä olin katsonut Reittioppaasta etukäteen, mikä olisi paras keino päästä Mäkkylään Kampista (eka 39:llä Pitäjänmäkeen ja siitä 550:llä Mäkkylään). Ilmoitin Handymanille viestitse tapaamispaikan: Kampin metroaseman edessä lähtevien bussien luona noin 17:15. Handyman oli ilmeisesti käväissyt siinä ulkona Autotalon edessä hieman etuajassa, mutta kun en ollut siinä, oli Handyman mennyt Kamppiin alakertaan ja jostain käsittämättömästä syystä noussut johonkin umpimähkäiseen bussiin, joka lähti sopivaan aikaan (linja 121 Puolarmetsään). Mä sit soitin sille, kun 39 oli lähdössä ja Handyman ilmoitti voitonriemuisesti olevansa jo bussissa sisällä. Kun mä uskalsin hieman kyseenalaistaa linjan valintaa, niin Handyman kehtasi suuttua mulle ja syyttää mua siitä, että se urpo oli mennyt väärään bussiin. Good grief. Hyvään espoolaistapaan HM kuitenkin tajusi jäädä bussista pois ennen Puolarmetsää ja matkustaa Hanasaaresta useilla liikenneyhteyksillä Mäkkylään. Hyvään espoolaistapaan myös yksi näistä liikenneyhteyksistä oli mennyt rikki Keilaniemessä. Jos mä jotain Espoon busseista tiedän, niin ne menee rikki. Eräällä tämän blogin lukijalla on lukemattomia tarinoita espoolaisbussien epäonnesta bussin palamaan syttymisestä lähtien.

Espoolaiset liikenneyhteydet ovat muuttuneet varsin tärkeäksi osaksi mun elämää, koska mun pitäisi päästä töihin myös ensi torstaista lähtien, olenhan siirtymässä espoolaisväestön palvelukseen. Reittiopas on osoittautunut varsin ailahtelevaiseksi ja miltei päivittäin se ehdottaa eri vaihtoehtoa. Täytyy uskoa, että Espoossa on valinnanvaraa, kun Jorviin päästäkseni voin jäädä junasta Leppävaarassa, Kauniaisissa (ei teknisesti Espoota) tai Espoon keskuksessa ja näistä vaihtaa kymmeneen eri bussiin tai voin mennä bussilla Mannerheimintieltä Lommilaan ja vaihtaa siitä taas toiseen bussiin. Espoon joukkoliikennejärjestelyjen monimutkaisuudesta kertoo sekin, että olen yrittänyt kalastella paikallisten mielipiteitä eri vaihtoehdoista ja kaikki ehdottaa eri reittiä. Siitä ollaan yhtä mieltä, että Jorvi on rakennettu pahimpaan puskaan ja sinne on espoolaistenkin hankala mennä. Lisäksi sillä on tyhmä nimi (tää on vain mun mielipide, irl en ole uskaltanut konfrontoida espoolaisia niiden sairaalan nimestä).

Elämyskameli suosittelee
Helsinki

Akilleen olkapää

Toissapäivänä mua usein uinnin jälkeen hetkellisesti vaivaava oikea akillesjänne oli kipeä koko päivän. Kipu loppui yhtäkkiä, kun olin Töölössä kyläilemässä, mutta päätin silti käydä näyttämässä jännettä pomolle. Siinä ei onneksi ollut mitään tulehdusta. Tästä mä olin haltioissani, koska olin lukenut etukäteen akillesjänteen tulehduksen olevan keski-ikäisten kuntoliikuntaa harrastavien vaiva enkä mä halua profiloitua keski-ikäiseksi kuntoliikunnan harrastajaksi. Nyt jänne on oireeton eikä eilinen allasjuoksupyrähdyskään taas kipeyttänyt sitä, mikä onkin mukavaa. Mä oonkin usein epäillyt, että ultraäänellä on terapeuttisia vaikutuksia. Koska kantapää ei enää vaivannut, olikin jo aika hakea uusi valituksen aihe. Edellisen jäykkäkouristusrokotetehosteen 10-vuotissyntymäpäivää vietetään tänä vuonna, joten uusi oli haettava ja nyt onkin käsi sitten käyttökelvoton. Aion mennä kuntouttamaan sitä hydrobiciin tunnin päästä.

Mä yritin kovasti pitää syksyä poissa lomani loppuun saakka, mutta en onnistunut. Käsityökausi on nimittäin aloitettu. Toistaiseksi on tehty vasta pari kevyttä harjoitustyötä ompelukoneella, mutta eiköhän tästä melko pian siirrytä puikoille. Vielä ei kuitenkaan vaihdeta umpikärkikenkiin pääkaupunkiseudulla, koska on kesäloma. Kuopio oli eri juttu, siellä tuli ikävä sormikkaitakin.

Elämyskameli suosittelee
rokotussuojan tarkastaminen ja ajan tasalle saattaminen (huom. kolmekymppiset miehet! Tetanustehoste on todennäköisesti saatu varusmies-/siviilipalveluksen aikana ja siitä alkaa peruskolmekymppisellä olla jo 10 vuotta. Ja kolmekymppiset naiset! Jollette ole 11-vuotiaana kompastuneet astianpesukoneeseen ja saaneet isoa haavaa pakaraanne, olette todennäköisesti saaneet tehosteen 16-vuotiaana ja jos se on edellinen kerta, on korkea aika hakeutua terveydenhuollon piiriin)

Kalakukkojen maa

Mä saavuin Kuopioon. Eksoottista. Mä en oo varmaan ikinä ennen käynyt Kuopiossa ja kaupunki jännittää mua kovasti. Täällä on siis tarkoitus opiskella fysiikkaa ja säteilysuojelua. Mä oon valmistautunut fysiikan opiskeluun selvittämällä, että magneettikuva muodostetaan seuraamalla voimakkaiden muuttuvien magneettikenttien aiheuttamia vetyatomien ydinten viritystasojen muutoksia ja nämä sitten jotenkin joutuvat K-avaruuteen, jota ei ole olemassa. Tää oli siis yksinkertaistettu versio ja todennäköisesti väärin, mut en mä tajua sitä siltikään.

Kaikki ei kuitenkaan Kuopiossakaan ole kammottavaa toivottavasti. Ainakin seura on erittäin hyvää. Yksi työkaveri on täällä ja myös entinen työkaveri Sipoon ajoilta ja sen mukava työkaveri. Kaikki sattuivat tulemaan samalla koneella ja ollaan vielä samassa hotellissakin! Huomenna mennään sisävesiristeilylle ja treffit on sovittu aamupalalle 7:15, koska varhainen lintu nappaa madon ja fysiikkashow alkaa huomenna tikkana kasilta. Ylihuomenna mä aion mennä uimaan. Hauskaa Kuopiossa on myös paikallisten murre.

Elämyskameli suosittelee
K-avaruus

Soijamaitokokeilu 2

Pari viikkoa sitten mä marisin liian makeasta soijajuomasta. Kaupasta löytyi siis myös maustamatonta, jota mä päätin seuraavaksi kokeilla. Se on aivan hirveää. Ensin se ei maistu miltään, mutta takamaku nielemisen jälkeen maistuu ihan jollekin petrokemiateollisuuden tuotteelle, ei todellakaan millekään ruoalle. Yksinään sitä ei tosiaan viitsi juoda enkä halua altistaa herkullista voimamysliäni tinnerin maulle. Niinpä mä aattelin piilottaa maun monen muun ruoka-aineen (esim. pellavansiemenrouheen, vehnäleseen ja auringonkukansiementen) sekaan ja tein sämpylöitä. Niistä tuli kyllä ihan hyviä eikä maistu yhtään tinnerille. Hesarissa oli muuten juttu siitä, kuinka kaurajuomaa voisi tehdä itse. Voisi harkita, ellei se olisi niin pirun hippiä. Jatkossa mä ostan proteiinijuomani lehmän nisästä tulleena.

Mulla on nyt loma. Handyman meni takaisin töihin, joten mä vetkoilen kotona. Tai tänään mä menin Geen kanssa uimaan ja huomenna mulla on leikkitreffit Kummitytön ja sukunsa kanssa. Niin ja huomenna mun pitää lähteä Kuopioon, helkuta sentään. Onneksi saa toipua Kuopiosta vielä ensi viikon. Sit pääsee päivällä uimaan vaikka joka päivä.

Elämyskameli suosittelee

rehellinen luomumaito

Luottokunnan luottoasiakas

Mä hukkasin Visa-korttini joulukuussa Helsingissä. Tuolloin jouduin olemaan ilman korttia viikon ja hakiessani sitä sain noin 19-vuotiaalta pankkineidiltä ripityksen, kun en ollut ottanut lääkiksen opintosuoritusotetta mukaan. Tänään hukkasin Visa-korttini uudelleen. Kyllä kismittää. Aika laiha lohtu on se, että samalla löytyi tuo joulukuussa hukkunut kortti lompakon salapoimusta. Säikähdin, kun kortti ei ollut paikallaan lompakossa ja aloin penkoa. Sieltähän se löytyi. Alkoi hiljalleen ihmetyttää, kun joka paikassa, missä sitä halusin käyttää, kone herjasi "Geheimzahl falsch" (=väärä PIN-koodi). Luulin jo joutuneeni niin syvälle lomatunnelmaan, että olin unohtanut PIN-koodini, mutta sitten tajusin, että kortissa on väärä kuva ja expiry date, joten sen oli oltava joulukuussa kadonnut kortti. Korttia ei löytynyt mistään, joten se piti kuolettaa. Nyt mulla ei sitten oo pankkikorttia, jes. Just kun mä olin oppinut uuden tunnuslukuni. Onneksi Stockan kortissa on Masteri, niin jossain voi maksaa. Uusi kortti tulee viikon päästä pankkiin (OP ei lähetä sitä kotiin) ja koska mä oon silloin Kuopiossa, menee kortin saaminen seuraavaan viikkoon.

Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin - mä oon löytänyt useita kivoja kauluspaitoja täältä. Eka ostin tyytyväisenä pari alennettua paitaa hintaan 40 e/kpl ja sitten satuin menemään kauppaan, jossa hyvät ja kauniisti leikatut kauluspaidat oli 12 e/kpl, kaksi paitaa 19 eurolla. Vielä parempi! Långstrumpille tiedoksi: ostin myös yhdet ihan ookoo housut. Vyötä en ole ostanut.

Nakut saksalaiset

1998 mä kävin Baden-Badenissa kahdessa kylpylässä. Toinen niistä oli roomalainen kylpylä, jonne mennessä piti riisutua ensin nakuksi ja kietoutua paikalliseen pyyhkeeseen. Se pyhje päällä sitten kuljettiin salista toiseen ja kukin sali oli toista lämpimämpi (ensimmäinen jotain 45-asteinen, seuraava 55-asteinen ja viimeinen varmaan 70-asteinen) ja sen jälkeen liottiin kummallisen hajuisissa altaissa, joiden lämpötila vaihteli. Lopuksi pääsi riuskaotteisen naisen pestäväksi ja kunnolliseen kuumaan saunaan. Toki altaissa ja pesulla oltiin naakkenina ja ne oli tietysti unisex-altaita. Toinen Baden-Badenin kylpylöistä oli moderni kylpylä, jossa oli useita altaita, vesi oli kloorattua ja lapset pääsivät vesiliukumäkiin. Siellä oli sukupuolikoodatut puku- ja suihkuhuoneet ja allasosastolla oltiin uimapuvussa. Saunaosasto oli unisex ja ilman uimapukua. Saksalaiset suhtautuvat varsin mutkattomasti alastomuuteen (jopa länsisaksalaiset, koska em. esimerkit olivat siis Baden-Badenista vuodelta 1998).

Täällä hotellissa on myös sauna-pooliosasto, jossa on yhteiset suihkut ja saunat. Pukkaritilat ovat erikseen ja niissä on myös ns. kainostelusuihkut, mutta hienoimmat autopesulaa tai trooppista myrskyä jäljittelevät suihkut sijaitsevat yhteistiloissa. Uimapuku tulee jättää saunojen ulkopuolelle ja saunaan mennään pyyhe päällä (yllättävän kummallisen tuntuista). Saunoja on kolme: Finish Sauna (sic), Bio-Sauna ja jonkinlainen Hogwarts Expressin loosia ja Helsingin metrovaunua muistuttava höyryinen komero. Bio-Sauna on näistä eksoottisin - se on kuin haalea perinteinen sauna ilman kiuasta. Pesuhuoneen seinällä on todella monipolviset kuvitetut saunomisohjeet, joiden mukaan saunassa saa olla kerrallaan 10-12 minuuttia, saunassa pitää maata tai istua rentoutuneena (kuvien mukaan joko maata vatsallaan tai istua hankalassa 45°:n kulmassa). Saunomisen jälkeen pitää levätä istuen 2-3 min ajan ja tämän jälkeen tulee kaverin ruiskuttaa päälle puutarhaletkulla kylmää vettä. Tämän jälkeen pitää tanssia kylmässä suihkussa ja mennä kylmällä vedellä täytettyyn vannaan. Sen jälkeen pitää ottaa lämmin jalkakylpy ja levätä. Sitten voi mennä takaisin saunomaan. Saunojen lisäksi pesutiloissa on myös huone, jossa on useita lepolasseja, joilla alastomat saksalaiset makaavat rentoutuneena lukien Handelsblattia.

Hursti-kohun aikaan syntynyt nimbyilyä vastustava Kallio-liike on kiinnittänyt huomiota Alppipuiston puolesta -fb-grouppiin. Alppipuiston puolesta vastustaa Pisararadan ykkösvaihtoehtoa, joka toteutuessaan haukkaisisi palan Alppipuiston länsireunasta ja sen sijaan kannattaa ns. kolmosvaihtoehtoa, jossa raiteet vedettäisiin Alppilan ali ja joka maksaisi 300 miljoonaa euroa enemmän kuin ykkösvaihtoehto. Huikea summa! Vuonna 2010 koko Helsingin kaupungin kaikki investoinnit maksoivat yhteensä noin 700 miljoonaa. 300 milj ylimääräistä yhden kohteen yhteen pätkään tuntuu järjettömältä. Mä asetun tässä nyt poikkiteloin ja totean, että tää on pahimman luokan nimbyilyä. Oon ennemmin sen jätkän puolella, joka fb:ssä toteaa, että "Miksi historiallinen miljöö pitäisi säilyttää muuttumattomana? Onko Alppari arvokas vain sen näköisenä kuin se on nyt? Kaikki historialliset miljööt ovat syntyneet kun on muutettu vanhaa historiallista miljöötä". Toki ois kiva, ettei Alppipuiston sorsanpoikasten lampea jouduttaisi tuhoamaan, mutta vaikka se onkin ehdottomasti puiston paras osa, niin ei sekään ole 300 miljoonan euron arvoinen lätäkkö.

Elämyskameli suosittelee
yimbyily

Päänsärky

Internetvarkaiden uhallakin kerron olevani ulkomailla, nimittäin Berliinissä. Mukanani on Handyman ja Långstrump, joten matkalla on lämmin vittuilun ilmapiiri. Harmi vaan että mulla on eilisestä lähtien ollut ilkeä päänsärky, joka on kiristänyt mun pinnan ihan viimeisilleen enkä mä jaksaisi kuunnella vinoilua nyt yhtään. Toivottavasti päänsärky menisi nyt pois. Mulla ei yleensä särje päätä, joten en osaa suhtautua särkyyn osana elämää ja ihmisyyttä vaan kiukkuan.

Berliini on kyllä ihana. Ainoa Berliinin ihanuutta vähentävä seikka on se, että superärsyttävä Kemikaalikimara-blogin muija kertoo internetissä rakastavansa Berliiniä, mut se ei oo Berliinin vika. BBC:n ja kaikkien muidenkin sääprofeettojen mielestä täällä pitäisi sataa koko ajan, mutta silti aurinko paistaa. Tänään tuli pari tiukkaa kuuroa, mutta nekin kesti vain muutaman minuutin kerrallaan. Lämpötila on sellainen, että on mukava kävellä, ei tule liian kuuma (17-22°).

Me käytiin eilen katsomassa Bodyworlds-näyttely. Siellä on siis näytillä oikeita ihmiskudoksia, jotka on valettu hartsiin tms. Mä muistan, että vuonna 1998 se oli just lähtenyt Mannheimista, kun mä sinne mennä toohotin ja mua harmitti suuresti. Siitä lähtien mä oon halunnut nähdä sen. Ihan hienoja juttuja siellä oli, mutta tuli työasiat mieleen, joten mä en oikein päässyt mukavaan lomatunnelmaan. Mut nyt se on nähty eikä enää tarvii mennä. Hyvä niin.

Täällä tulee syötyä lähinnä itämaista ruokaa, koska se on niin halpaa ja etenkin vietnamilaisia ja thaimaalaisia ravintoloita on kaikkialla. Tänään käytiin kuitenkin perinteiseen saksalaiseen tapaan Vapianossa. Mä oon käynyt nyt kertaalleen Helsingin ja kertalleen Berliinin Vapianossa sekä S-ryhmän Bravuria-kopiossa. Nyt mä voin sanoa, että näissä kaikissa ruoka on oikein hyvää, mutta konsepti on kyllä aika ontuva. Mun mielestä ei oo siistiä seistä jonossa odottamassa ja katselemassa, kun se ruoka valmistuu. Mä istun sillä välin mieluummin kavereideni kanssa pöydässä tai teen sen ruoan sit ite, ni saa bologneseenkin herkkusienet mukaan. Täällä oli kyllä valittavana myös tummaa spagettia, mikä toki ilahdutti.

Saksassa on joutunut avartamaan harrastusmielipiteitään. Koska lähin maauimala on junamatkan päässä, mä en oo saanut houkuteltua seuraa sinne mukaan, joten on pitänyt pulikoida hotellin altaassa. Siinä ongelmana on se, että sen syvyys on vain 1,3 m, joten mukaan raahattu vesijuoksuvyö ei ole päässyt mukaan. Mä oon siis pitkästä aikaa uinut. Sekin on kyllä varsin mukavaa! Uskallan jopa nykyisin laittaa rintauidessa naaman veteen, joten niskakaan ei tule ylettömän kipeäksi. Pitää varmaan ostaa uimalasit, jotta voisi pitää vielä silmiä auki.

Lomakuvakisaan me ollaan annettu tällä matkalla nyt aika paljon tasoitusta. Kamera ei ole edes mukana  koko ajan ja ainakaan kuvia ei muisteta ottaa. Jos otetaan, niin niissä näkyy aina joko Handyman ja Långstrump tai mä ja Långstrump. Mulla ja Långstrumpilla on kiusaantuneet tai pitkästyneet ilmeet (koska Handymanilla kestää vähintään viisi minuuttia ottaa kuva, missä vaiheessa me ollaan yleensä jo kävelty pois kuvauspaikalta) ja Handyman näyttää vain urpolta.

Oho tulipa negatiivinen päivitys. Syytän silmän takana tuntuvaa kairaavaa kipua.

Juoksevaa proteiinia

Mä oon viime aikoina valinnut yhä useammin ruokajuomaksi maidon. Tarkemmin sanottuna kylmän rasvattoman luomumaidon (ja ei, en koe huonoa omatuntoa siitä, että näinä luonnollisuuden ja karppaamisen aikoina valitsen rasvattoman maidon). Nyt kuitenkin Långstrump kohkasi soijasta tehdyn maidonkorvikkeen erinomaisuutta ja totesi epämiellyttävästi, että maito alkaa mädäntyä jo suussa (varsin tarpeeton kommentti kerta kaikkiaan). Koska luotan Långstrumpin suosituksiin kuin vuoreen (recommended by Långstrump!), ostin soijatuotteen. Tänään aamulla otin jännittyneenä sitä aamupalan kanssa lasillisen. Maku hämmensi: ihan ookoolta se maistui, mutta vaikka en ollutkaan valinnut mitään vaniljatuotetta vaan ihan maidonkorvikkeen, oli maku selvästi makea ja vaniljainen. Sopii aamupalan kanssa kyllä ihan hyvin, varmaan menisi myös leivonnassa ja etenkin vaniljakastikkeen teossa, mutta ei sitä voi kuvitella lämpimän ruoan, esim. spagettikastikkeen tai lihasopan, kanssa juovansa. Niissä tilanteissa valitsisin ehdottomasti mätämaidon. Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Ostamani tuote oli Alpro Soya Light ja ihan tuoteselosteessa kerrotaan sitä makeutetun glukoosifruktoosisiirapilla, joten ei ole kumma että maistuu makealta. Omituista. Ehkä pitäisi kokeilla kaupan omaa merkkiä, Alprossa kun on muitakin kummallisia piirteitä.

Elämyskameli suosittelee
oikea juoma oikeaan tilanteeseen
nii ja sitä että joku nyt vihdoin haluaisi ottaa mun ilmaisen testivoittajavesivyön!

Suvin on aika lähteä

Uusi vesijuoksuvyö on testattu ja se on todella hyvä, pienikokoinen ja mukava. Kelluttaa vähän vähemmän kuin normivyö, joten saa puuhastella enemmän eikä paina mistään. Kerrassaan onnistunut ostos. Koska aion nyt siirtyä vallan Speedon käyttäjäksi, vanha Suvi-vesijuoksuvyöni on tarjolla ensimmäiselle halukkaalle ihan ilmaiseksi. Suvi on Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin suunnittelema ja se on voittanut Kuningaskuluttajan vesijuoksuvyötestin täysin pistein. Suvi sopii 55-140-kiloisille vesijuoksun harrastajille. Väriltään se on oranssi eli erivärinen kuin uimahallien lainavyöt ja kellukeosan sisäpinnalla on noin 5 x 5 cm:n kokoisella alueella pinnallista Maisa-kisun tekemää damagea, jonka en ole kuitenkaan havainnut vaikuttavan merkittävästi vyön käyttöominaisuuksiin. Haikeana luovun Suvista, mutta kooltaan Speedo voittaa sen niin ylivoimaisesti, että on aika siirtyä eteenpäin. Kuulostaa toki pröystäilyltä ostaa toinen vesijuoksuvyö, kun omistaa jo yhden testivoittajan, mutta pidän tätä investointia harrastukseeni kuitenkin vielä kohtuullisena verrattuna monen muun urheilulajin vaatimiin hankintoihin.

Elämyskameli suosittelee
Suvi ja Speedo

Buyer's remorse

Mä kävin eilen Suomen Uintikaupassa Mäkelänkadulla ostamassa sen edellisessä postauksessa hehkuttamani vesijuoksuvyön. Se on pakattuna tosi pieni, noin kuuden margariinipaketin kokoinen. Huomenna mä meen testaan! Kokonaisuudessaan reissu ei ollut kovin onnistunut, nimittäin jouduin jonkinlaiseen shopping frenzyyn ja ostin myös urpot ja järkyttävän kalliit tamppaajatöppöset. Kaduin ostosta jo kassalla, mutten kehdannut viedä niitä takaisin hyllyyn. Hirveä buyer's remorse. Luikin tänään häntä koipien välissä takaisin Mäkelänkadulle ja sain ne palautettua, vaikka ei todellakaan olisi pitänyt saada, koska shopping frenzystä tulee kärsiä. Suosittelen Suomen Uintikauppaa kaikille - valikoima on ällistyttävä ja palvelu erittäin asiantuntevaa. Mä aion ostaa jatkossa kaikki vesiurheiluvälineeni sieltä (toivottavasti vain kertaalleen).

Handyman joutuu nykytyössään pukeutumaan päivittäin kulmahousuihin. Niitä ostettiinkin jokin aika sitten kolme paria. Koska meillä ei ole prässäystaitoja, katsoi Handyman parhaaksi viedä housut pesulaan. Tänään oli pesulapäivä ja Handyman vei housut sinne liikuttavasti omilla henkareilla pukupussissa. Leipääntynyt pesulatyöntekijä naureskeli Handymanille: "Sä oisit voinu tuoda nää tyyliin muovikassissa." Mäkin naureskelin. Naureskelkaa tekin.

Elämyskameli suosittelee
Suomen Uintikauppa

Rikellisyys

Handyman on rikellinen. Ajoi pentele Kehä kolmosella kameratolppaan neula 90:ssä 70:n alueella ja valo välähti. Handymanille ominaiseen tapaan kuitenkin käsi peitti silmät (turvallisen ajamisen käsikirjassa suositeltu temppu) eikä kyseessä ollut meidän oma auto. Tää ei vähennä syyllisyyttä lainkaan. Mä olin järkyttynyt. Mä en oo ennen veljeillyt alamaailman kanssa ja se vähän pelottaa mua. Töissä on tietty joskus joutunut kohtaamaan hämärähemmoja, mutta siviilielämässä olen pyrkinyt pysymään kaidalla tiellä.

Pari viikkoa sitten mulla oli sellainen fiilis, että lomalle pitäisi päästä heti. Nyt ei enää tuskastuta lainkaan, itse asiassa töissä on tosi kivaa ja viikon päästä alkava loma tuntuu aika varhaiselta. Tietysti on kivaa, että loma alkaa ja etenkin edessä oleva matka riemastuttaa. Vähemmän ilahtunut mä oon tulevasta fysiikankurssista, mutta pakko on mennä. Mä yritän suhtautua siihenkin kuin lomamatkaan - pääsee vieraaseen kaupunkiin ja sisävesiristeilylle. Yritän miettiä vähemmän itse opiskelua ja tylsää hotellielämää ja enemmän esim sitä, että uimahalliin on hotellista vain 1,5 km. Pääsee uimaan jee! Tietysti voi myös toivoa, että hotellin aamupala olisi hyvä. Se parantaisi fysiikkalomaa aika paljon.

Matkoja ajatellen on sääli, ettei puhallettavia vesijuoksuvöitä ole olemassa, mutta nyt on Speedolla mietitty ja keksitty tavallista pienempi vyö. Niitä myydään tuossa kulman takana. Jos se on kelvollinen, mä vien vesijuoksun Kuopioon ja Keski-Eurooppaankin jo viikon päästä.

Elämyskameli suosittelee
kompaktit urheilutarvikkeet

Kesäretki

Tänään aamulla teki kovasti mieli mustamakkaraa. Se ei ole missään niin hyvää kuin Tampereen Mustamakkarabaarissa. Sinne pitää päästä kerran kesässä, miksi ei tänään? Sain Handymanin ylipuhuttua (helppoa) ja auton lainaan, joten lähdettiin Tampereelle. Mustamakkarabaarissa mä tilasin mustamakkaraa ja ison maidon, Handyman söi jotain muuta. Mustamakkarabaarin jälkiruokatarjonta on niukkaa, lähinnä makkaraa, joten mentiin jälkiruoalle Pyynikin näkötornin munkkikahvilaan, jossa munkit on aina lämpimiä ja tunnelma katossa. Koska oltiin retkellä, mentiin vielä keskustaan. Siellä oli menossa joku kukkaisviikkotapahtuma, jossa keski-ikäiset tanssivat tanhua poliisisaattueessa Hämeenkadulla ja maailman pienimpään maailmanpyörään oli 50 metrin jono. Meno oli hillitöntä.

Tampereelta ostettiin Suuri ällösanakirja, jonka esipuheesta riitti hupia koko kotimatkaksi. Kuinka kamalaa onkaan, että jotkut haluavat käyttää ilmauksia vetää palkokasvia nenään / vetästä herne-maissi-paprikoita nenuun / vetää hemapa-pussia kitusiin / vetää vihannesmaata hengitystiehyeisiin? Tai mitä pidätte sanoista hulkku (huulipuna), tarrasukkia (toivotus alkuraskauden jatkumisesta), kahluusaapas (kondomi), kekkulimehu / kuperkeikkamehu (alkoholi), käydä tupskulla (tupakoida), jampesteri (nuori mies), korvakarkki (mukavaa kuultavaa, esim. hyvä biisi), mokat (kahvit), potslojolleen (pitkäkseen), pymppy (takamus), alanenä (poikalapsen penis) tai maugasta (maukasta)? Näitä on neljäsataa sivua! Suuri ällösanakirja on välttämätön täydennys jokaiseen kirjahyllyyn. Suuresti kyllä esipuheessa ärsytti, että kirjoittaja käytti estoitta sanaa "triidi" tarkoittaessaan internetin keskustelujuonnetta. Sanahan on siis thread, joka ei suinkaan käänny puhekieleen triidiksi vaan (jos on ihan pakko sitä nyt ylipäänsä käyttää) sen voisi lausua ihan tavallisesti suomen seassakin [θred] ja kirjoittaa sitten vaikka tredi. Tämä triidi-sana ei ollut listattu ällösanaksi, vaikka kyllä pitäisi, koska olen kuullut ja nähnyt sitä käytettävän muulloinkin. Tämä oli kuitenkin aika pieni miinus muuten upeassa ja erittäin tarpeellisessa kirjassa.

Elämyskameli suosittelee
Suuri ällösanakirja ja Tampesteri / Mansesteri (Tampere)

Vesijytää

Mä oon jo pitkään haaveillut paremmasta maailmasta, jossa voi kuunnella musiikkia vesijuostessa. Stadikalla ollaan jo melko lähellä tätä, kun on radio päällä, mutta sieltä tulee ajoittain tylsää musaa, yhdentekevää juontajien jollotusta tai sitten lapsiperheet kailottavat radion äänen alleen. Handyman on suhtautunut mun toiveeseen niin empaattisesti, että se osti mulle vedenpitäväksi käsitellyn iPod Shufflen ja vedenkestävät kuulokkeet. Tää on ehkä romanttisin lahja, mitä mä oon siltä saanut (jopa romanttisempi kuin silitysrauta, imuri tai ruokalautaset). Mä odotan silmät kiiluen viileämpiä säitä, että viitsii mennä yksin Stadikalle (aurinkoisina päivinä sinne ei oo muuta syytä mennä kuin kaverit eikä kavereiden kanssa vesijuostessa viitsi omaa musaa kuunnella).

Lomaan on enää 13 työaamua. Matkallekin ollaan menossa, mutta koska kuulemma rosmot pitää lomaboustailu-fb-statustakin kutsuna tulla voroilemaan, niin en käy tässä sen suuremmin matkaani hehkuttamaan. Sanotaan vaikka niin, että matkan suunnittelu on jo täydessä käynnissä ja mä oon löytänyt jo monta booring nähtävyyttä, jotka mä haluisin nähdä. Myös erilaisia aamiaispaikkoja mä oon etsinyt internetistä ja ainakin yksi on ihan ehdoton. Siellä mä haluan Vital Frühstückin, jotta mä saan elinvoimaa ja mysliä.

Elämyskameli suosittelee
nektariinit (joo mä tiiän, tuli vähän puskasta, mut nektariinit on hyviä just tähän aikaan vuodesta) ja elinvoima

Immunojärkytys

Pistotapaturmajännitysnäytelmä on saatu päätökseen. Lähde osoittautui hepatiitti B- ja C- sekä HIV-negatiiviseksi eikä mun tarvii enää käydä uusissa kokeissa. Tänään kuitenkin työterveyshoitaja soitteli, että musta otetuissa kokeissa oli feelua. Onneksi mäkin oon kyllä hepatiitti- ja HIV-negatiivinen ja maksa-arvokin oli kunnossa, mutta kokeissa selvisi, että mulle ei oo kehittynyt immuniteettia B-hepatiittirokotuksesta, jonka mä sain kahdeksan vuotta sitten. Mä oon jotenkin passiivisesti tietoinen siitä, että rokote voi käyttäytyä näin, mutta en mä ikinä aatellut, että mun elimistö voisi jättää reagoimatta rokotteeseen. Saan nyt sitten uudet piikit, ekan annoksen sain jo tänään. Seitsemäs reikä iholle kolmen päivän sisään (eka pistotapaturma, sitten labrahoitajan neljä pistosta, eilen ruoanlaittovamma ja nyt rokotus)!

Harry Potter -huuma nousee. Vika leffa tuli eilen ensi-iltaan ja huomenna sitä ollaan menossa katsomaan parin kaverin kanssa. Tunnelmaan päästäksemme katsoimme Pumpumkatin kanssa edellisen leffan eilen ja kyllä nyt jännittää! Onneksi huomiseen on enää vain yksi yö.

Elämyskameli suosittelee

realistinen näkemys immuunijärjestelmän toiminnasta

Spämmii

Huomasin vasta äsken, että Bloggerilla on joku spämmifiltteri, johon se laittaa sellaiset kommentit, jotka se tulkitsee spämmiksi. Siellä näyttää olevan kaksi jonkun Anonymouksen suomenkielistä kommenttia, kaksi ruotsinkielistä kommenttia ja yksi englanninkielinen sekä yksi pitkä linkki, jota en klikannut. Suomenkieliset kommentit kuulostavat siltä, että ovat voineet oikeita ollakin. Ruotsinkielisissä kommenteissa kehutaan blogia ja sen kirjoittajaa kovasti ja kysytään, että mikä mun Twitter-nimi on. Englanninkielisessä kommentissa suositellaan laittamaan Twitter-button blogiin. Mä en luota noihin ulkomaan kielisiin kommentteihin. Olisi kyllä kiva olla niin oivaltava kirjoittaja, kuin mitä ruotsinkielinen kommentoijani minun luulee olevan, mutta sekin taitaa olla boten Anna, Bibs tai Babs. Vähän surullista.

Fb:ssä jo tilitinkin eilen sattunutta pistotapaturmaani. Tk-työssä mä oon myös saanut pistotapaturman, mutta tuolloin potilas oli varsin benignin oloinen iäkkäämpi herra. Tälläkin kertaa olin pistänyt neulan ensin iäkkäämpään herraan, mutta tällä herralla epäiltiin maksatulehdusta, mikä vähän harmittaa. Lohduttaudun sillä ajatuksella, että B-hepatiittirokote mulla on, C-hepatiitti tarttuu vain 1 %:ssa pistoista ja HIV 0,1 %:ssa pistoista. Toisaalta mä en kuulu muihin prosenttiryhmiin (esim. skitsofreenikoihin tai reumaatikoihin), joten pitäiskö mun sit kuulua C-hepatiittigrouppiin? Ei kai matemaattisesti nyt ainakaan.

Elämyskameli suosittelee
laitosruokailu (nyt on jo kamala nälkä ja ruoka-aika on vasta kolmen vartin päästä! Burgundin härkää!)

Pieneen pussiin

Tänään mä aloin hiljaisen työpäivän nopeuttamiseksi miettiä, mitä voisi tehdä Berliinissä lomalla. Mutisin ääneen olevani menossa Berliiniin lomalle ja työkaveri suositteli Bodyworlds-näyttelyä, joka on tämän kesän Berliinissä. Erinomainen idea! Kun mä olin au pairina Etelä-Saksassa 1998 mua harmitti kovasti, kun Bodyworlds oli just pakattu Mannheimista pois, mut nyt mä pääsen sinne! Hiphei!

Kauppojen hedelmäpussit ottaa mua päähän. Mikäli haluaa yli kaksi hedelmää tai tomaattia (tai onhan tomaattikin hedelmä), on käytännössä pakko lastata ostoksensa "pieneen pussiin", jolla ei ole minkäänlaista oikeaa käyttöä sen jälkeen, kun hedelmät on lastattu kotona lautaselle. Ärsytys on kasvanut siinä määrin suureksi, että oon jo alkanut mietiskellä jopa että mä itse ompelisin jonkin pussukan sitä varten. Toistaiseksi mä oon lähinnä angstannut sitä, etten ole keksinyt, millaista kangasta sellaiseen pitäisi käyttää. Nyt on kuitenkin alkavan syksyn merkkinä mun käsityökyynärpäätä alkanut juilia, joten tulee selailtua kangasnettikauppoja, joista yhdessä on myynnissä ihan jonkun oikean ompelijan tekemiä hedelmäpussukoita! On second thought noita voisi ehkä löytää ekokaupastakin. Ehkä mä meen Ruohonjuureen tai Ekoloon shoppaileen viiden euron hedelmäpusseja (mä voin tehdä näin, koska en oo pihinäsuvun vesa). Mä en usko pelastavani maailmaa kestohedelmäpussillani, mutta ainakin vähennän ärsytystäni.

Ja sehän tietty ärsyttää, että kaupan myyjät haluaa aina laittaa pakasteet "pieneen pussiin". Mä en edes tajua, miksi ne pitäisi laittaa "pieneen pussiin", vaikka mä oon ollut töissä kaupassa monta vuotta. On selitetty, että näin ne ovat lähellä toisiaan, mutta voihan ne pakata sinne isoonkin pussiin lähelle toisiaan!, jos pelkää kylmäketjun katkeamista yhtä hillittömästi kuin logistiikka-Handyman.

Toinenkin eko-ongelma mua on huolettanut. Pyrin suosimaan luomulihaa, -munia ja -maitoa lähinnä eettisistä syistä. Yleensä mua ei kuitenkaan kiinnosta porkkanan eettisyys, joten kasvikunnan luomuus mua ei suuremmin kiinnosta. Olen kuitenkin ostanut S-marketista cashewpähkinäni luomuna, koska ne löytyvät helpoiten. Mukavaa niissä oli sekin, että ne olivat reilua kauppaa ja niiden pakkauksessa lukee A Treat for Everyone! Viime viikolla ne olivat kuitenkin loppu, joten jouduin ostamaan random cashewpähkinöitä. Huomasin kuitenkin järkytyksekseni, etteivät ne olleet yhtään niin hyviä kuin luomupähkinät! Yritin jopa paahtaa niitä Långstrumpin ja Geen ohjein, mutta ei niistä silti kauhean hyviä tullut. Tänään onneksi oli luomupähkinöitä, joten nyt mulla on aikamoinen säkki Sallisen pähkinöitä ylimääräisenä. Haluaako kukaan?

Elämyskameli suosittelee
loman suunnittelu etukäteen

Kulttuurillisia suosituksia

Ilmeisesti koko maailma on jo nähnyt tämän, koska mäkin oon siihen jo törmännyt. Postasin linkin myös Facebookiin, mutta kukaan ei ole kommentoinut edes että "wanha". Mä oon surkeena. Video on oikeesti hieno. Kuuntelin Nerdist-podcastin, jossa haastateltiin bändin jätkiä ja ne kertoi videon teon maksaneen 5000 euroa (joutuivat ostamaan hetken näkyneet juoksumatot eivätkä saaneet myydessään kaikkia rahoja takaisin ja niiden lisäksi tuli vähän pyykkikuluja). Hommassa oli mukana paljon esim. insinöörejä, kaikki fanipohjalta ilmaiseksi. Upea masiina. Nyt oikeesti kannattaa käydä tsekkaamassa, vaikka tuntuukin siltä ettei kiinnosta. Se on mainio. Tai sit kaikki on oikeesti nähneet sen eikä enää oikeasti kiinnosta. Silviisiin nykyään internetin aikakaudella hienot jutut menettää merkityksensä.

Tämäkin on oikein hauska. Hihi.

Pari vuotta sitten käytiin Handymanin kanssa katsomassa Hoodwinked!, joka oli hersyvän hauska ja terävä komedia. Tänään sen jatko-osa tuli ensi-iltaan ja käytiin sitten sekin tarkastamassa. Edelleen terävää, hauskaa huumoria. Ehdottoman suositeltava. Leffan ainoa huono puoli oli se, ettei sitä oo 2D-versiona. Mun nenä ei jaksa kannattaa niitä painavia rillejä.

Pyhänä tarkoituksena on mennä katsomaan Hannes Heikuran Dark Zone -näyttely, koska Hannes on mun valokuvaajaidoli. Se kuva, jossa Michael Phelpsin pää on pintajännityksen alla, on upea. Ehkä elokuussa näyttelyyn! Raportoin sitten.

Tänään käytiin syömässä Vapianossa ensimmäistä kertaa. Handyman ei tykännyt, mä tykkäsin. Handymankin kai tykkäsi ruoasta jonkin verran (paitsi ettei ollut kalaa), mutta sen mielestä tilaamiskonsepti oli huono. En mäkään siitä suuremmin välittänyt, mutta mulle se ei tullut yllätyksenä. Ruoka oli hyvää (mä otin bolognesetagliatellen) ja ympäristö erittäin miellyttävä. Lisäksi vaikka tilaamisessa oli omat kommervenkkinsä (pastaa piti jonottaa seisten aika kauan ja pitsan teko kesti vielä kauemmin -> ruoat olivat pöydässä eri aikaan), oli mun mielestä aika kivaa päästä maksamaan ruokansa kassalle ilman tarjoilijan odottelua. Viehätyin myös erityisesti pöytäkasveina olleista tuoreista oreganosta ja basilikasta, joita mä ainakin riivin kukkaruukuista suuhuni (en tiedä onko se sallittua, kyllä varmaan).

Vielä blogivinkki salmiakinystäville.

Noilla luulisi Kamelin ahnaan lukijakunnankin viihtyvän viikonlopun yli.

Elämyskameli suosittelee
no nyt ainakin se eka musiikkivideo

Tietoteknistä turhautumista

Työpaikalla on alakerrassa yksi työasema, joka on aiheuttanut mulle surua ja murhetta jo syyskuusta lähtien. Alkuun se toimi pari päivää ihan kivasti, sitten se muutti katseltavat kuvat postikortin kokoisiksi ja se korjattiin. Seuraavaksi se käänsi kuvia 90 astetta oikealle, mikä vaikeutti tulkintaa jonkin verran ja se korjattiin. Opin läksyni ja olen nyt melko onnistuneesti vältellyt sitä tähän saakka. Tänään mun taas piti mennä siihen aamulla. Ekalla kerralla se teki tyypillisen kiukkuisen tietokoneen tempun eli kaatui kesken hyvän meiningin. Kärsivällisyyteni kesti vielä sen ja käynnistin rakkineen uudelleen. Sen jälkeen se antoi mun työskennellä tavalliseen tapaan 10 minuuttia, minkä jälkeen yksi kolmesta näytöstä sanoi "Monitor going to sleep" ja nukahti enkä ole saanut sitä hereille sen jälkeenkään koko päivänä. Ainoa herätyskeino, jota en kokeillut, oli Naantalin virallisen Unikeon herättämiseksi vuosittain 27. heinäkuuta tehtävä järveen upotus (se olisi ehkä auttanut parhaiten). Onneksi sain kuitenkin käyttää auktoriteettiani (hah!) ja vallata amanuenssin koneen Oikean Lääkärin arvovaltaan perustuen. Ei helkutti jos ei monitori jaksa varttituntia kauempaa olla hereillä! Mikä helkkarin narkolepsiakone tänne on tuotu!?

Elämyskameli suosittelee
not going to sleep

Arkijärkeä

Vein pullot tänään käydessäni kaupassa. Molemmat pullokoneet oli jumissa, joten niiden ropaamista odoteltiin jonossa viitisen minuuttia. Just kun koneet alkoivat pyöriä, takavasemmalta tuli mummeli yhden 1,5 litran vissypullon kanssa ja yritti siinä ohittaa. Ostoksetkin kuulemma jo maksettu ja myyjän huomassa. Mun edessä ollut mies alkoi tylyttää mummoa ja mun mielestä olisi myös ollut aika ärsyttävää, joskin reilua, päästää mummo yhden pullonsa kanssa ohi. Yleensä mä oon tällaisissa tilanteissa aina ihan jäässä ja tajuan sitten jälkeenpäin, mitä olisi pitänyt tehdä. Olin suorastaan haltioitunut, kun keksin varsin elegantin ratkaisun ongelmaan: mä otin mummon pullon ja annoin sille 40 senttiä käteisenä. Siis kerta kaikkiaan fiksua! Mummo oli niin iloinen, että kaivoi mulle laukustaan jonkun kovan käärepaperillisen menthol-mummokarkin. Tuli kerta kaikkiaan hyvä mieli.

Viime viikon torstaina oltiin porukalla vesijuoksemassa stadikalla, kun kertakaikkinen urpous sai mun sapen kiehumaan. Vesijuoksuradalla on usein uimareita, jotka eivät ole tajunneet olevansa väärällä radalla eikä ne tajuukaan sitä, ellei joku huomauta siitä. Mä oon ottanut jonkinlaisen ystävällisen huomauttajan roolin ja yleensä vahinkouimarit vaikuttaa varsin tyytyväiseltä siitä, että joku viitsii nätisti niille siitä sanoa. No torstaina oli varsin ruuhkaista ja jälleen siinä ohitusradalla polski joku nuorehko (30-40-vuotias) mies rintauintia. Mä sanoin sille ihan positiivisessa hengessä, että tää on vesijuoksurata, uimareille on varattu kaikki muut radat. Siihen tää mies sanoi, että "No joo mut kaikki vyöt on varattu!" Tää oli mun mielestä niin suurta urpoutta, että menin ihan hiljaiseksi. Että otti päähän! Ei vesijuoksuvöiden puute tee uimarista vesijuoksijaa! Vesijuosta voi myös ilman vyötä ja se on vesijuoksua, jos asento on pysty- eikä vaakasuora. Uimarit menee vaakasuorassa oli niillä sitten vyö tai ei. Mä olin kuin kissa pistoksissa varmaan viisi minuuttia tän typerän tapauksen takia. Vieläkin kismittää. Toivottavasti mä pääsen joskus tästä yli.

Elämyskameli suosittelee

parhaan vaihtoehdon keksiminen ennen kuin on jo liian myöhäistä

Herätyskello

Mulla alkaa työaika joka päivä klo 7:30. Mä pyrin olemaan töissä aina työaikani alussa. Joskus se ei onnistu, esim. jos päätän mennä uimaan heti aamusta tai nukun pommiin. Niissäkin tilanteissa olen töissä viimeistään kahdeksalta, mikä onkin yleensä aivan riittävää, koska ensimmäinen puolituntinen menee jonkun näyttäessä murtumakuvia. Ne ei yleensä oo mitenkään erityisen mielenkiintoisia (ja ne sitä paitsi esitetään heti kahdeksalta uudelleen). Tänään mä ihmettelin, kun pomoa ei näkynyt vielä kahdeksalta. Mulle tuli ultraan potilas puoli yhdeksältä ja sillä oli huolestuttava löydös, josta olisin halunnut konsultoida pomoa. Puhelinsoittoni herätti pomon. Konsultaation sisällöksi tuli, että "sano siihen että kasvaimen luonne jää epäselväksi, suositellaan jatkotutkimuksia". Kuulostaa ehkä tehottomalta, mutta mä tiesin jo soittaessani, että tälle pitää joka tapauksessa tehdä jatkotutkimuksia (tietokonetomografia), joten itse asiassa erikoislääkärien pitäminen työssä on tehotonta.

Anopin muutto osuu traagisesti juuri Helsinki Priden kulkue- ja puistojuhlapäivään! Tää katkaisee hyvin alkaneen perinteen - me ollaan Handymanin kanssa käyty kuitenkin puistojuhlassa jo kaksi kertaa ja tänä vuonna Handyman ei kerkee (mä aion livahtaa pois muutosta siten, että ehdin juhlimaan). Tänä vuonna mukaan ovat tulossa myös ainakin Långstrump ja Gee (Gee ottaa koko laajan sukunsakin mukaan). Ehkä siitä voi tulla uusi perinne! Tai toivottavasti Anoppi ei sentään vuoden päästäkin muuta ja Handymankin pääsee mukaan karnevaalitunnelmaan.

Elämyskameli suosittelee
karnevaalitunnelma