Kaupunki

City-lehti on kyllä mahdottoman onneton julkaisu. Joskus parikymppisenä mä luin sitä melkein säännöllisesti, mutta koin olevani ihan liian nuori sille. Nyt pari (krhöm) vuotta myöhemmin mä oonkin yhtäkkiä aivan liian vanha lukemaan sitä. Oon ollut varmaan viikon oikean ikäinen joskus neljä vuotta sitten ja sillä viikolla se ei sattunut ilmestymään. City on samalla tavalla rassaava kuin Ylioppilaslehti, joka mulle tulee ihan kotiin kannettuna. Molemmat on niin tohkeissaan kaupunkilaisia ja vähän hulluja - City oikeistolaisesti ja Ylioppilaslehti vasemmistolaisesti. Kitcheydessään ne on melko lähellä Kauniita ja rohkeita. Kyllä tuli nostalginen olo, kun huomasin Kauniiden ja rohkeiden jaksojen nimien olevan edelleen samalla muotilla laadittuja kuin 15 vuotta sitten. Ihan pari viikkoa sitten tuli esim. jaksot "Olemme kaikki samalla Jack-sivulla, Taylor!" ja "Sopisit eturintamalle tulenjohtajaksi, Stephanie!". Noita lukiessa tulee samalla tavalla turvallinen olo kuin puukuorisista telkkareista, vaaleanpunaisista lenkkareista ja Nalle Puh -repuista. Aah lapsuus.

Eilen oli Minna Canthin päivä, joka on mun mielestä ehkä vuoden tärkein liputuspäivä. Mä luin joskus yläasteiässä kaikki Minna Canthin kirjat Kauppa-Lopoa lukuunottamatta ja ne oli kyllä hyviä. Muistan lukeneeni myös hänen elämänkertansa ja se teki suuren vaikutuksen. Siinä oli nainen paikallaan. Napakka ja tomera. Kirjatkin oli hyviä, etenkin Anna Liisa teki vaikutuksen. Canthin aviomies kuoli, kun Canth oli monennetta kertaa raskaana ja silti se jaksoi kirjoittaa ja pitää kauppaa. Sitkeä mimmi.

Elämyskameli suosittelee
Anna Liisa