Nyt sää on ihanteellinen ja mukava. Lämpötila on juuri sopivat 13-18 astetta eikä aurinko tuu iholle. Ulkona käveleminen ja uiminen on täydellistä. Valitettavasti eilen sää ei ollut tällainen vaan lämpötila lähenteli hellelukemia ja aurinko porotti pelsepuupisesti. Me siis osallistuttiin Töölönlahti Black Jack -tapahtumaan. Mulla oli tavoitteena kävellä viisi kierrosta (11 km) alle kahden tunnin ja Handymanilla juosta 21 kierrosta (46 km) neljään tuntiin. Molemmilla meni munille. Mä uuvahdin kuumuudesta siten, että vaikka matkatavoite tuli täytettyä, aika jäi vaatimattomaksi (noin 2 h 19 min ilmeisesti), vaikka mulla oli itseäni reippaampaa seuraa. Handyman kaatui nesteytysongelmiin: 15. kierroksen jälkeen miehen ilme oli jo varsin kärsivä ja askel raskas ja 16. kierroksen Handyman joutuikin osittain kävelemään. Etukäteen Handyman oli lukenut avuliailta nettipalstoilta, että "sopiva nesteytys on maraton-mittaisilla juoksuilla tärkeää - muista juoda sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän". Aiemmin peruslenkeillä Handyman ei ole nesteytellyt itseään mitenkään, mutta aiemmat lenkit on tehty aika paljon eilistä viileämmissä lämpötiloissa. Nyt Handyman pelkäsi ilmeisesti enemmän oksentamista kuin kuivumista ja joutuikin alinesteytetyksi. 16. kierroksen (35 kilometrin) jälkeen oli pakko keskeyttää ja kyllä miesparka olikin kelmeän värinen. Puolessa tunnissa hotaistu kaksi litraa sai posket rusottamaan normaalisti ja voinnin sellaiseksi, että mieli olisi tehnyt hakeutua viimeisille kierroksille, mutta luonnollisesti kisa oli jo käyty. Ikävästi jäi kaihertamaan, mutta eiköhän mieli ole nyt jo parempi - kauden päätavoite kun on vasta syksyllä eräässä viehättävässä kehyskunnassa järjestettävässä juoksukilpailussa.
Eilen illalla käytiin vielä Helsingin länsiosissa tutustumassa Lettiksen uuteen asuntoon pileiden merkeissä. Tai ei siihen suuremmin tarvinnut tutustua, kun me oltiin mukana muutossa, mutta silti meidät oli tupareihin kutsuttu. Mä vein sinne omiksi juomiksi pari uutenavuotena ostamaani POP-samppanjapikkupulloa ja ne oli kyllä juomakelvottomia. Jostain ihmeen syystä se samppanja haisi ihan juustolta, karmeelta juustolta enkä mä pystynyt juomaan sitä. Maku oli kyllä ihan normaali, mutta bukee kärsi kovasti. Ja siis nää oli ihan iskemättömiä pulloja eikä niiden korkitkaan ainakaan näyttäneet mitenkään erikoisilta.
Jes, 49 terkkarityöpäivää jäljellä! Sääli vaan, että yksi niistä on ensi perjantain tyhy-päivä Tallinnassa. Ei kiinnosta pätkän vertaa. Toivottavasti ei sada, että voisi edes puistossa istuskella. Muutoin menee kyllä pata jumiin pahasti.
Elämyskameli suosittelee
riittävä nesteytys: ei liian paljon eikä liian vähän
1 comment:
Mä tykkään kans aina tollaisista ohjeista et "ei liikaa, ei liian vähän". Kinda obvious.
Post a Comment