Villi lauantai

Säälittävän veltto päivitystahti. Sorry. Oon yrittänyt aloittaa kirjoittamista jo monta kertaa, mutta ongelma on se, että mä en kehtaa kirjoittaa megatylsiä juttuja kuten ihmettelyjä ääriprotestantismista tai kertomusta siitä, kuinka mä menin perjantaina jo ennen kymmentä nukkumaan. Ei niitä jaksa kukaan lukea.

No mut eilen oli äksönii. Päivällä oli kolmikymppistuparit Länsi-Helsingissä. Siellä tapasi paljon tuttuja ja järjettömän määrän muksuja. Mä en tajunnutkaan, että lapsia on olemassa niin paljon! Oli imeväisiä, taaperoita ja leikki-ikäisiä joka veneeseen, kouluikäisille oli kuitenkin ilmeisesti porttikielto. Handyman esitteli aavemaisia taitojaan saada sisällä hengaileva lapsi itkemään itse ulkona seisten. Mä sain juhlakalun äidiltä osakseni ihailua vauvanpitelytaidoistani (myös pitelyssä ollut espoolaisimeväinen vaikutti tyytyväiseltä). Nyt on hyvä mieli - keväällä 2000 Handymanin mummo ylisti mun säilykepurkinavaustaitoa ja nyt tämä. Jos mulla todetaan tällaisia poikkeuksellisia taitoja kymmenen vuoden välein, niin se on paljon enemmän kuin ikinä olisi odotettu.

Illalla mentiin vielä Haagaan Handymanin vastikään avioituneelle Ala-astekaverille kylään. Paikalla oli luonnollisesti myös tuore rouva Ala-astekaveri ja heidän nuori tyttärensä. Pelattiin Epäillyt-lautapeliä ja syötiin äyriäisiä, joilla oli silmät tallella, mikä oli mun mielestä vähän kauheaa. Ystävällisesti silmien suhteen kokenut isäntäväki perkasi mulle äyriäiset syötävään muotoon. Handyman on tietysti niin kylmäpäinen, että se putsasi äyriäisensä itse. Lisäksi oli hyviä juomia, mistä syystä me jouduttiin lievään humalatilaan. Ja koska me viihdyttiin siellä erittäin hyvin, niin jouduttiin tulemaan taksilla kotiin. Mut koska koko alkupäivä mentiin bussilla, niin maailma pelastui silti.

Sinne Länsi-Helsinkiin pääsi näppärästi täältä bussilla 51, joka osoittautuikin aikamoiseksi maisemalinjaksi. Ensin mentiin Maunulaan, joka on mun mielestä aina ollut jonkinlainen Pirkkalan tyyppinen vireä pitäjä (paikallinen pitseria mainostaa yöpitsoja ad klo 04 la-pe!). Siitä bussi meni Haagaan, joka oli ilmiselvästi Oulunkylä ilman raiteita, talot oli ihan samanlaisia. Vielä ennen perillepääsyä käytiin Konala-Kånalan kautta ja siellä tuli voimakas Herttoniemi-vibe. Maan ystävät ois tyytyväisiä, että kolme näin erityyppistä turistikohdetta näkee helposti suppealla linja-automatkalla.

Elämyskameli suosittelee

51