Aurinko on taas tänä viikonloppuna hellinyt palvojiaan ja meitä muitakin. Hämmästyin suuresti, kun kävin toissapäivänä Geen kanssa uimassa ja onnettoman tunnin pulikoinnin aikana aurinko ehti polttaa mun olkavarret, rinnan ja polvet. Gee lainasi mun paloista koostuvaa vesijuoksuvyötä ja sai vartalolleen voipaketin kokoisia muuta ihoa vaaleampia laikkuja. On jotenkin niin vaikea uskoa, että Helsingissä syyskuussa auringolla on mitään tehoa melanosyytteihin neljän aikaan iltapäivällä, mutta uskottava se on. Toivottavasti huomenna sataa vettä niin ei tule vammoja.
Mä suunnittelin käyväni kesällä Hannes Heikuran Dark Zone -näyttelyssä. Kesä meni ja mä unohdin. Tänään selailin vanhaa Yhteishyvää ja siellä sitä mainostettiin. Kreivin aikaan sattui Yhteishyvä käteen - tänään on näyttelyn viimeinen päivä. Pakkasin Handymanin mukaan ja mentiin. Hyvä että mentiin, hieno oli. Erityisesti mä pidin Väinämöisen kentällä otetusta kuvasta, jossa pikkupoika hyppää. Se oli niin hieno, että saisi melkein tulla seinälle (siis melkein yhtä hieno kuin Handymanin Homiksesta ottama kuva tai sammutuspeite).
Elämyskameli suosittelee
Hannes Heikuran Dark Zone -näyttely (vielä pari tuntia auki!)
4 comments:
Me ei sit lopulta käyty tossa näyttelyssä, vaikka pistin sen muistiin sadepäivän varalle silloin, kun sitä viimeksi mainostit. Oli kai niin aurinkoinen kesä, ettei tarvittu sadepäivän varaa :D
Mullakin kivasti posket punottaa tän päivän golfin jälkeen. En laittanut arskarasvaa, kun on jo syyskuu!
No ei ollu kovin kummoinen näyttely. Heikurakin on kuvannut niin paljon hyviä juttuja mutta nyt oli sitten iskenyt joku keski-iän kriisi ja oli pitänyt ruveta räiskimään jonninjoutavia taidekuvia.
mä tykkäsin kovasti mun rusketuksesta, se on nii syksyisen viettelevä et tule oikeen syysfiilis.
Katoin että tulee oikein syfilis.
Post a Comment