Kerroin viime viikolla, kuinka äitini Volkswagen järjesti meille jännitystä mäntsäläläisellä bussipysäkillä. Auto korjattiin ja rohkeasti oli suunnitelmissa lähteä sillä ylioppilasjuhliin Pirkanmaalle. Äiti toi sen meille perjantai-iltana ja ajateltiin vielä illalla lähteä vähän ajelemaan illaksi Espooseen. Päästiin Länsiväylälle ja siinä se taas hajosi, sama valo syttyi eikä yli viittäkymppiä saanut ajaa. Huomaavaisesti se kuitenkin hajosi Lauttasaaren kohdalle, joten saatettiin mennä kylään Lankomiehelle. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa. Enpä tiedä, ostaisinko itse VW-merkkistä autoa tämän jälkeen.
Tänään me vietiin Uimakaveri Geen 1,5-vuotias poikanen leikkipuistoon, jotta kundi ymmärtäisi, että muidenkin kuin vanhempien kanssa voi hengailla. Jätkä oli ihan tyytyväisnä, koska sai leikkiä idolinsa Handymanin kanssa. Oli kovin sateista, joten me oltiin ihan kiintymysvanhempina lapsen perässä koko ajan sateenvarjoinemme (sen takia koko ajan sen perässä, ettei me voitu istuakaan missään, kun kaikki penkit oli märkinä). Mulle tuli kovin haikea olo, kun näin puistotönön seinässä tiedotteen kesäruokailuista. Se vasta oli elämää, kun saattoi pyöräillä leikkipuistoon muovilautanen, -lusikka ja -muki repussa ja sai puistontädiltä hyvää soppaa. Nykyään täytyy mennä ravitsemuskeskukseen syömään omituisia ruokia kuten chili-rock-broileripataa tai siskonmakkarakastiketta ja maksaa niistä bussilipulla. Ei saa enää iloiselta tädiltä maksutonta soppaa.
Elämyskameli suosittelee
maksuton soppa
1 comment:
Handyman oli varmaan helpottunut, kun vika uusiutui, ettei menny hukkaan se hinauskeikka.
L.Lå
Post a Comment