Hamsterdam

Nyt on kalibroitu sisäinen kompassi. Aina uuteen kaupunkiin tullessa alkuun ahdistaa kun ei osaa sijoittaa itseään välittömästi kartalle. Tämän vuoksi heti saapumisen jälkeen täytyy lähteä kartan kanssa koluamaan paikkoja. Tänne saavuttiin harmillisesti pimeän aikaan, mikä aina vaikeuttaa suunnistamista, mutta mä tykkään haasteista. Käytiin siis kävelyllä. Kierrettiin keskustan itäosaa ja mentiin siitä vielä vähän itään, yhteensä noin 4 km:n kiemura tehtiin. Kaupungin kadut/kujat herättivät kyttyröissä ihmetystä, koska kontrasti Berliiniin oli niin valtava. Berliininhän ovat Saksan pojat (tai tytöt varmaan käytännössä) viivottimella piirtäneet hädissään 40-luvun lopulla, mutta kun noin historialliselta kannalta täällä ei ihan niin paljon pommitettu niin vanhat kierot kujanpätkät ovat kunniassaan. Lisäksi täällä on ihan sananmukaisesti hämärää, selvästi pimeämpää kuin Helsingissä tai Berliinissä, jouluvalot toimivat monin paikoin ainoina katuvaloina. Tosi kaunista täällä kyllä on. Ja komeita uusia taloja! Ja jännää! Hotelli on erinomainen, kiitos vain suosittelijoille. Ei tarvitse Handymanin taas hävetä ja kärsiä.


Ongelman muodostaa kieli. Mä en yleensä juurikaan bruukaa matkailla maissa, joiden kieltä mä en osaa. Mua jotenkin nolottaa, etten oo sitä vähää viitsinyt tutustua kulttuuriin, että olisin edes perusfraasit opetellut. Käytiin syömässä viehättävässä pitseriassa pikkuisen ydinkeskustasta syrjässä ja jotenkin kovasti arastutti siellä mitään jutella. Puhuin sekaisin englantia ja saksaa, koska niin paikallisetkin vaikuttavat tekevän. Siinä onkin aikamoinen dilemma - haluaako vaikuttaa ennemmin saksalaiselta vai amerikkalaiselta turistilta?