Materialistista joulua kaikille!

Älkää ymmärtäkö väärin, en mä mitenkään joulua vihaa. Mä tykkään kynttilöistä ja jouluvaloista ja tontuista. En tykkää jouluruoista, useimmista virsistä ja ahdistavasta sukutunnelmasta. Handyman on samoilla linjoilla. Niinpä meidän jouluaatto on usein aika lailla tavallista vapaapäivää vastaava tilanne. Toki jouluaattona saa töistä aattokorvausta, eli silloin ei ole tyhmempää olla töissäkään. Lisäksi sairaalassakin on aika rauhaisaa joulunpyhinä, kun silloin eivät kiireisimmät ehdi sairastaa. Mä olin siis töissä, ja se olikin ihan mukavaa! Ainoa takapakki tuli siinä, että neljästä päivystäjästä yksi sairastui kesken vuoron vatsatautiin ja pelottava ärjyvä takapäivystäjä yritti painostaa mua jäämään yöksi. Hell no! Mulla on lento huomisaamuna! En mä todellakaan jää jouluyöksi käkkimään Malmille mummoja hyysäämään.

Malmilla erityisen mieleenpainuva potilas oli tänään syntymäpäiväänsä viettänyt setä, joka oli viettänyt omaa ja Jeeshuksen juhlapäivää niin innolla kinkkua napaansa ahtaen, että oli osa mennyt väärään torveen. Mahtava kollegahetki koettiin, kun tämä kakonut herra oli sitten päätynyt AaOon heimlichattavaksi ja AaOo oli lähettänyt hänet minun tutkittavakseni. Koin vahvan yhteyden Yläkerran kanssa (sananmukaisen Yläkerran).

Malmilta Handyman haki mut syömään. Zetor oli järkyttävällä tavalla suljettu (?!?!) jouluaaton, joten mahtava Kultamuna- ja Zon-tätitapaaminen (Långstrumpin sukulaisia siis) piti siirtää vaihtoehtoislokaatioon. Långstrumpin suvulle ei kelvannut mun pretsekkaama Pääkonttori puuttuvan kapakkatunnelman vuoksi ja päädyttiin niinkin runolliseen paikkaan kuin Karhupuiston kiinalaiseen. Ihan hyvä ruoka oli. Ja erinomainen seura! Jotenkin vain siellä oli jatkuvasti sellainen tunnelma, että ollaan pudottu Kaurismäen elokuvaan. Siitä puuttui ainoastaan muutama ruma, hämmentynyt keski-ikäinen mies.

Ruokailun jälkeen mä ehdotin matkaa Vantaalle, mutta Handymanin ilmeestä näki, että nyt se on väärä suunnitelma. Miesparka ei ole nukkunut viiteen yöhön, kun on ollut masu niin sekaisin pukin tulosta. Mentiin siis suoraa päätä kotiin avaamaan pukin paketteja. Ja millaisia paketteja olikaan! Me oltiin oltu ilmeisesti hurjan kilttejä! Handyman sai mm. lampun, leegon, auton, näppäimistön ja kirjan ja mä sain mm. kameran, sukkia, sateenvarjon ja suklaapatukan. Lisäksi tänä jouluna ystävämme ja läheisemme halusivat antaa meille hiljaisen vinkin ja saimmekin yhteensä kolme deodoranttia lahjaksi. Handyman on tietysti aivan tohkeissaan, ajelee autolla ja on jo melkein kokonaan koonnut nosturinsa. Mua hirvittää, että minne se ne laittaa, mutta sen ilme on niin ihana kun se avaa jonkin toivomansa lelupaketin että en mä kykene. Tän takia mä en pysty hommaamaan lapsia.

Huomenna aamupäivällä lähdetään tosiaan ulkomaille. Nyt, kiitos Handymanin saaman näppiksen, voin sieltäkin käsin päivittää blogia. Tässä onkin viime päivinä kertynyt kyttyrä aika täyteen. Tyhjennystä luvassa jatkossa!