Kyräilyä

Mä oon joutunut töissä kyräilyn kohteeksi. Mä oon siis tällä hetkellä mm. yhden osa-aikaeläkeläisen osa-aikaissijainen ja tää eläkeläinen on siis töissä vuoroviikoin 2 ja 3 päivää. Tänään mulle selvis, että se ei usko mun tekevän mitään ja kyttää mun listoja että kuinka monta reseptiä on uusittu toissatorstaina. Tää on osasyy siihen, etten mä enää vapun jälkeen aio sitä osa-aikaiseläkeläistä tuurata. En oo sille kyllä vielä kertonut.

Handyman lähti nyt sitten sinne metsään pikkupoikien kanssa partioimaan ja jätti mut tänne yksin. Oon ajatellut viettää viikonloppuni käymällä sorsia ruokkimassa ja valokuvaamassa, jos ei sada. Se on varmaankin ihan kivaa, mutta muuten mä oon vähän myrtsinä Handymanille kun se nyt niin lähti ja vielä koko viikonlopuksi. Mä oon seurankipee! En mä viihdy yksinäni tuosta noin vaan koko viikonloppua, kun ei oo töitäkään. Tai niinhän mä luulen. Oikeesti oon varmaan ihan tyytyväisenä kotona, lauleskelen iloisesti ja pidän Handymanin sunnuntaista kotiintuloa vähän tungettelevana.

Handyman joutui ostamaan uudet kengät metsäreissua varten, koska eihän se ole mitenkään maastokelpoinen perustilanteessa. Niitä kenkiä on sitten surtu jo monta viikkoa. Melkein siinä vaimo hermostui. Handyman tahtoi ehdottomasti ostaa hypersuperlaminaattimerkkikengät, mutta mun mielestä ne oli a) vaaleansiniset ja b) ehkä vähän turhan kalliit yhden viikonlopun kengiksi. Mun ehdottamat aika lailla saman näköiset ei-vaaleansiniset ei-kalliit kengät Handyman teilasi, koska niiden pohjassa luki "outdoor" ja se ei ollut kuulemma sopivaa. Jonkinlainen kompromissi syntyi, kun Handyman päätyi sitten ostamaan Hai-saappaat. Niitä voi sentään käyttää autoa pestessä ym. Jos nyt olis se auto.