Flunssa on saattanut kyttyrät kumaraan. Alkuviikosta olin pari päivää poissa töistä sairauden vuoksi. Eilen menin töihin, vaikka vointi oli edelleen melko hatara. Puoliltapäivin lähettivät takaisin kotiin sairauslomalapun kera. Loppuviikko kuluu parannellessa.
Tk-työstä on kamalaa olla poissa sairauden takia, siis ennalta suunnittelematta. Sen tietää, että kun tulee takaisin, täytyy parin viikon aikana tehdä tuplatöitä. Oikeastaan mitä vähemmän aikaa on poissa, sitä enemmän jää rästiin. Terkkareihin tarvittaisiin sijaislääkäreitä, jotka olisivat vaikka koko kaupungin käytettävissä lyhyiden (ja vain lyhyiden) sairauslomien paikkaajina. Menisi päiväksi-pariksi minne vain tekemään sairaana olevan hommia. Mä tekisin semmoista hommaa niin mielelläni! Ongelma tuossa tuppaa kuitenkin olemaan se, että vajeella pyörivät Itä-Helsingin terkkarit käyttäisivät sijaista todennäköisesti enemmänkin vakituisesti ja se ei kiinnosta.
Mä opin viime viikolla, että sairaana ei saa mennä töihin. Tapasin tutun potilaan, jolla on vaikea keuhkosairaus. Hän ei yleensä lähde kotoa minnekään muualle paitsi fysioterapiaan. Fysioterapeutti oli muutama viikko takaperin ollut flunssassa, yskinyt koko terapia-ajan. Se tauti oli tarttunut tähän mun potilaaseen, joka joutui pariksi viikoksi sairaalaan hengityksen taas vaikeuduttua. Eli tottahan se on, että kun on flunssassa, on työteho huono ja itsestä ei juuri ole hyötyä työnantajalle, minkä takia toki on syytä jäädä kotiin. Tämä ei kuitenkaan ole ainakaan terveydenhuollossa tärkein syy vaan pitää muistaa lääketieteen perusperiaate "primum non nocere" eli ensisijaisesti vältetään vahingoittamasta potilasta. Sen vuoksi ei saa mennä flunssassa töihin.
Vitsi että tulikin tylsä postaus.
6 comments:
Mut toi primum non nocere on just hyvä periaate, se toimii monella muullakin elämän osa-alueella! Esim. myyntityössä, pääasia on ettei tee paskoittavaa myyntiä.
Paskoittava myynti? Semmoisen kohteeksi kun pääsisi!
Perskules! Tartutit etänä sen sun superflunssan meikäläiseen Atlantin yli ja nyt mä oon puolikuuro ja surkia. Yksin kaukana kotoa on kamala sairastaa. Aion seuraavaksi marssia paikalliseen apteekkiin ja hankkia Tylenol multirelief kamaa, joka on ehkä maailman paras flunssalääkekeksintö: neste, jossa on kaikkia tunnettuja flunssalääkkeitä samassa!!! Ihan kreisii. niillä on jopa eri valmisteet yölle ja päivälle, yöversiossa on vanhaa antihistamiinia, että uni tulee varmasti, eikä flunssa enää haittaa! Uskomatonta. Lisäksi päälle siemaus vanhaan kunnon Walkeria mini-barista, niin ei tartte enää Kekäläisen kärsiä.
Mä rakastan Amerikkaa. Tänään söin corn-dogin eli maissilla päällystetyn nakin tikun nokassa. Kansallisherkku. Loistava keksintö.
Tylenol kuulostaa mahtishitiltä, toisaalta siinä missaa sen tabukocktailin sekoittamisen ilon! Siltikin, ostaisin.
Corn dogeja sai 80-90-luvun vaihteen tienoilla Suomessakin pakasteena, ne oli iso hitti! Pieni pala Amerikkaa kommarilapsen elämään.
Corn Dogit on kauheita, mut ehkä se johtuu siitä, et jenkkien nakit on kauheita.
Mut se on hyvä, et lääkäri ymmärtää olla pois sairaana. Koska se jos mikä, on raivostuttavaa, kun meet jotain muuta varten lääkäriin (esim. selkäkipu), ja sit siellä lääkäri pärskii päin ja saat kotiinviemisiksi flunssan.
Et helli vaan sitä sarvikuonoa nyt.
Sarvikuono on mahtava eläin! Se vei mun nuhan tyyten pois. Huuhtelun jälkeen pari kertaa kun niistää, saa olla kuusikin tuntia nenä auki! Ja siis ilman mitään kemiikkaa, ihan mekaaninen puhdistus vain. Aivan hysteerisen upea laite!
Post a Comment