Mä sain Lettipitkolta joululahjaksi jalkahoidon. Lahjan mukana ilmoitettiin, että sitä ei sovi käyttää yksin vaan tarkoitus on mennä Hoitoihin yhdessä Lettipitkon kanssa. Tänään sitten mentiin ystävänpäiväteemalla. Itse hoito ei kuitenkaan onnistunut yhdessä, koska Lettis otti kasvohoidon eikä siinä kauheesti jutella. Mä siinä sitten viihdytin itseäni aikakausilehdillä, jotka nuori kosmetologi mulle etsi: Olivia ja Divaani. Olivia oli järkyttävä. Heti ensi sivuilta alkoi osio "30+", jossa kerrottiin "meitä kolmekymppisiä" kiinnostavista aiheista kuten liikunnan vihaamisesta, farkkupaidan paluusta ja merinovillabodyistä. Pisimpään henkilökuvaan oli valittu Aleksi Salmenperä, joka on miettinyt isyyttä. Kauneusosiossa teemana oli tällä kertaa karvat. Yök. Ruokaosiossa todettiin, että tietyssä iässä nainen alkaa himoita fenkolia. Mua ottaa muutenkin herkästi tää kolmekymppisyys, sitten mulle kannetaan kolmekymppisten lehtiä syliin ja se pehmeällä ja lässyttävällä äänellä puhuva 23-vuotias kosmetologi vielä teititteli mua. Puhumattakaan siitä, että jalkahoidon lopuksi se vielä levitti tummanruskean naamion mun jaloille, jota se ei saanut täysin pois ja nyt mun jalat on kirkkaankeltaiset ja pirun kutiavat. Onneksi kuitenkin "iho on pehmeä kuin neuvolassa" (tämä kielikuva on suoraan Olivian tuheronsokerointijutusta). Mä olin vähällä aiheuttaa sen maailmankuvaan pysyvän särön, kun sanoin alkuun, etten haluaisi mitään kynsilakkaa varpaisiini. Tyttönen oli siitä kuitenkin niin järkyttynyt, että pelkäsin koko hoidon menevän pilalle ja sit hellyin valitsemaan jonkun melko lattean värin. Mutta siis kokemuksena ihan mahtava, meillä oli Lettiksen kanssa mahtavan hauskaa jälkeenpäin narista kosmetologiasta.
Meidän kantaravintolassa Kharwaishella miehellä on laatu pudonnut kuin lehmän häntä. Riisi on epämiellyttävän klimppistä, kastike on lirua ja kananpalat vaihdettu fileestä paistiin. Tämän vuoksi käynnit ovat drastisesti vähentyneet (ennen 1-2 kertaa viikossa, nyt noin kerran kuussa). On hiljalleen etsitty uutta kantista. Lähiravintola Weeruska on tiukasti kärjessä tällä hetkellä: se on todella lähellä (600 m), siellä on monipuolinen ja hyvä ruokalista ja se on edullinen. Muitakin hyviä paikkoja on, esim Soul Kitchen. Sekin on lähellä, mutta Handyman ei jostain syystä oikein pidä siitä paikasta. Ruokalista on suppeampi ja onhan se vähän baarimainen. Mutta ehdottomasti siis hyvä myös.
Elämyskameli suosittelee
hoidot, jotka jättää jalat keltaisiksi
6 comments:
nyt mä kommentoin: on silleen, että mä en oikee uskalla käydä kampaajalla varsinkaan, just siitä syystä kun siellä aina naristaan jotain tukasta. ja sitte jos menee kosmetologille ym, ni sama juttu. paitsi huom! tää ei koske ihqua katja-kosmetologia jota laikku mulle suositti, katja on hyvä!
ja sitte: soul kitchen on hyvä, weeruskassa en o käyny. muttta testatkaa pelmennaja, se o hyvä
Senpä takia sunkin kannattais käydä mun kampaajalla, joka ei puhu sanaakaan suomea. Se on lisäksi tosi halpa. Ainoa miinus on paikassa aina soiva Radio Nova.
Soul Kitchen on ihan hyvä, mut ruokalista on aika suppea ja sen muutokset varsin suppeita. Weeruska on oikein perinteinen kulmakievari, siellä kannattaa käydä. Missä on pelmennaja?
Weeruskaan on meiltä 200 metriä, ei 600
Mä ihmettelinkin, että kyllä on metritkin lyhentyneet. Mapsitin tyhmyyksissäni Weeruskan nettisivuilta löytyneen osoitteen, joka ei sitten ookaan itse ravintolan osoite vaan joku random osoite vain. Ois tietty pitänyt mapsittaa ihan Weeruska vaan.
Weeruskalle propsit täältäkin, samoin Soul Kitchen on ihan jees. Bullmans vai mikälie siinä hollilla tarjoaa aika muhkuja lihapullia ja muutenki ihan hyvä, sitte kiinalaisen ystävät tykkää Pekingistä. Cellaa kehutaan mut en oo ite käyny siellä joten eos. Pelmenejä myydään ainakin jossain Kustaankadun tienoilla.
joo, pelmennajalla ei taida olla sivuja tääl ihmemaassa mutta muistan missä se on. näytän teikämanneille kun haluutte vaasankadulta kohti aleksis kiven katua. sillä välillä sijaitsee.
Post a Comment