Messuilla

Handyman houkutteli mut Pet Expoon. Siellä oli hurjasti kisuja, jotka kaikki katsoivat yrmeästi häkeistään. Mä en oo ikinä ennen ollut eläinnäyttelyssä ja se jengi kyllä sai aika lailla ulkopuolisen selkäpiin karmimaan. Suurin osa esittelijöistä oli ilmeisesti lukihäiriöisiä keski-ikäisiä perheenäitejä, jotka istuivat kissansa häkin edessä vähintään yhtä yrmeine naamoineen kuin eläimensä. Toki siellä oli myös hermostuttavan paljon näiden perheenäitien lapsia, jotka juoksivat ja pitivät elämää. Eniten kuitenkin hämmästytti nuorten (25-35-vuotiaiden) miesten kohtuullisen suuri osuus. Siellä ne harjasivat pörheitä kissojansa vastakarvaan tai kietoivat kädennäköisten eläinten ympärille pyyhkeitä. Creepy as hell.

Pet Expon kanssa yhtä aikaa järjestettiin pienoismallimessut. Kun me oltiin seurusteltu Handymanin kanssa vasta noin 1,5 vuotta, se vei mut kerran pienoismallimessuille ja se oli tylsin kokemus siihen saakka (toisaalta mä olin kokematon 21-vuotias). Tämä kerta ei muuttanut mielipidettäni pienoismallimessuista. Tottahan se on, että ne minijunamiehet eivät ole mitään voittajia. Ei ole sattumaa, ettei sillä osastolla ollut yhtään naisia. Sitä paitsi rillipäisistä pienoismalleja harrastavista collegepaitamiehistä tulee aina mieleen ne CSI:n jaksot, joissa yksi tällainen oli melko varmasti creepy sarjamurhaaja (tai en mä muista, että oliko se sittenkään oikeasti se murhaaja, mutta ois ihan hyvin voinut olla).

Samoilla megamessuilla oli myös lapsimessut ja siellä mä oisin halunnut olla ehkä vielä vähemmän kuin pienoismallimessuilla (toki lapsetkin on eräänlaisia pienoismalleja). Kersat huusivat, kaikilla oli hyökkäysvaunut ja puolet naisista oli raskaana. Siellä oli mm. "odottajan maailma", jossa outo keski-ikäinen mies esitteli mahamuijille trendikkäimpiä kastepöytiä ja ristiäismekkoja eikä se ollut edes pappi!

Tänään oli melko kiireinen päivä töissä. Pomo oli taas terottanut organisatoriset kyntensä huippukuntoon: 16 lääkäristä 7 oli koulutuksessa, 2 oli pitämässä neuvolaa, 1 oli pitämässä kouluterveydenhuoltoa, 1 oli lomalla ja 1 oli sairaana. Meitä oli siis neljä tekemässä 16 ihmisen työt. Aika zeniläisesti mä asian otin - olin laittanut varsin paljon akuuttiaikoja ja tein työni laulellen. Ihan mukava päivä - oikein innokkaasti odotan juhannusta, jonka jälkeen mulla on pelkkiä akuuttiaikoja. Enää 40 työpäivää juhannukseen ja 65 työpäivää tuolla ylipäänsä! Aika mehukasta.

Kiireisen työpäivän jälkeen kotona onkin ollut melko tylsää, koska Handyman ei ollutkaan mua kävelyttämässä vaan meni jonkun tyttösensä kanssa elokuviin. Neuloin pikkuisen mutta sekin kävi tylsäksi.  Niinpä lähdin Linnanmäelle! Viime kesänä tuli käytyä vain kerran pikaisesti Panoraamassa, tänä vuonna päätin mennä ihan maksullisiinkin laitteisiin. Menin sitten ihan itsekseni käymään maailmanpyörässä ja vuoristoradassa. Oli aika vänkää olla Lintsillä varsin hiljaiseen aikaan. Mä olin mm. ainoa matkustaja koko maailmanpyörässä ja silti pääsin vain kolme kierrosta, onnetonta. Seurasin pitkän aikaa paria alakouluikäistä tyttöstä, jotka juoksivat seitsemän kertaa peräkkäin vuoristoradassa. Mulle jo yksi kerta oli ihan tarpeeksi, mutta mä oonkin jo aikuinen. Ehkä vielä toisenkin kerran voisi tänä kesänä käydä.

Vuoristorata ja kaunista Alppilaa

Elämyskameli suosittelee

Panoraama (ihka ilmainen ja maisemaselostus neljällä kielellä!)