Ikäliisa

Mä kuuntelen yleensä musiikkia ollessani yksin liikekannalla esim. liikennevälineissä tai kahviloissa, koska mun mielestä muiden ihmisten keskustelut on yleensä aika kammottavia. Valitettavasti Handymanin seurassa ollessa pitää olla seurallinen eikä saa kuunnella musiikkia. Toisaalta Handyman ei myöskään juuri juttele suurempia, jos me jotain odotellaan (esim. ratikan saapumista perille), niinpä mä altistun muiden ihmisten jollotukselle. Viime viikolla mä kuulin poikkeuksellisesti ihan hauskan keskustelun: pari kaksikymppistä naista päivitteli ärsyyntyneinä, kuinka he olivat käyneet baarissa pari päivää aiemmin ja tosi vanhat, jotain kolmekymppiset ikäliisat oli pilanneet tyttöjen illan. Että olivat viitsineet tulla sitten baariin ja jopa laulamaan karaokea, vaikka olivat niin tosi vanhoja. Vähänpä tyttöset tiesivät, että mä oon paljon mieluummin kolmekymppinen kuin kaksikymppinen eikä tää oo ees arvon kieltämistä. Mä tykkään siitä, ettei tarvii käydä tenteissä ja on rahaa. On myös kivaa olla naimisissa ja kehdata tykätä olla kotona. Mä oon ylpee ikäliisa!

Meidän robotti-imuri on päässyt paremmille imurointimaille. Siinä on ollut akku sökönä jo kauan niin, että se joutui tekemään 45 minuutin rundiaan varten 3-4 latauskeikkaa. Handyman on kylmäsydäminen ja vei sen robottien hautuumaalle Robokeskukseen ja toi sen sijaan hasardin harjaajan, uuden Roomban. Sen paketti on vielä lattialla ja julistaa iloisena "Less chores. More life." Mä luulen, että opin vielä tykkäämään hasardista harjaajastakin.

Elämyskameli suosittelee
ikääntyminen