Kirjallisuutta

Lukeminen on mun vanhin ja rakkain harrastus. Mä koin aiemmin, että kirja on mulle esineenä tärkeä, koska se on niin hyvä konsepti. Olin vielä alkuvuodesta sitä mieltä, että elektroninen kirja on vain niille ihmisille, joilla nyt pitää aina olla uusimmat elektroniset vehkeet (ja ihan tiedoksi: mä en oo niitä ihmisiä). Tilaongelmien vuoksi mä kuitenkin vaihdoin elektroniseen kirjaan, mistä jo aiemmin kerroinkin. Kindle on loistolaite - kaiken muun hyvän lisäksi mä oon alkanut lukea enemmän. Edellisen viikon aikana mä oon lukenut uusimman Jeremy Clarksonin, Sh*t my dad says:n, muutaman kappaleen lapsuuden suosikki Little womenia ja Kindle Nation Daily -blogin innoittamana rintasyöpäpotilaan sairauskuvauksen. Viimeksi mainittu ei ollut ihan Elämyskameli suosittelee -tasoa. Ilman Kindleä mä en ois lukenut sitä, mutta ammatillisesti ajatellen se oli kyllä ihan mielenkiintoinen. Amerikkalainen sairausvakuutusjärjestelmä on kyllä kummallinen. Ihmisen on kyllä siihen helppo tottua - tääkin potilas koki, että paranemisen kannalta tärkeintä on löytää sellainen lääkäri, jonka kanssa kemiat pelaa. Jos Suomessa siirryttäisiin tuohon yhtäkkiä, niin voisi joutua yksi jos toinenkin lääkäri vaihtamaan alaa. Siis tällä muijalla oli jopa oma radiologi!

Me oltiin eilen uimassa Mäkelänrinteessä. Se on kyllä erinomainen halli vesijuoksijalle: 25 metrin vesijuoksuradat kahdessa paikkaa. Vaikka juoksijoita on paljon, ne jakautuvat laajemmalle alueelle ja pääsee hyvin ohittelemaan ja kipittämään kovaa. Seura oli ehkä vielä erinomaisempaa kuin halli: uimakaveri Geen lisäksi sekä kesällä Stadikan saunasta löytynyt uimahyppyjä harrastava entinen työkaveri ja nykyinen triathlonia harrastava työkaveri. Mainiota väkeä kerta kaikkiaan. Mulla onkin nykyään jo aikamoinen entourage uimaan mennessä, mut se on siistiä. Ikinä ei tarvii saunoa yksin.

Elämyskameli suosittelee
Mäkelänrinne ja letkeä uimaseurue