Tänään töissä eräs potilas ilahtui mun tullessa huoneeseen ja huudahti: "Emäntä!" Mä näytin ilmeisesti vähän epäilevältä tätä uutta tervehdystä kohtaan, joten se selitti, että mä oon ensimmäinen nainen, jonka se on ikinä nähnyt olevan röntgenissä töissä, se luuli että röntgenissä kaikki on miehiä. Mun piti konsultoida erikoislääkäriä sen munuaisesta ja siitä se ilahtui kaksin verroin: "Toinenkin emäntä!" Mahtava äijä.
Maanantaina oli kaupasta lohi loppu. Mä aattelin vähän hullutella ostamalla muikkuja lohen sijaan. Se olikin hulluttelua! Ruisjauho oli loppu, joten käytin grahamjauhoa ja siitäkin tuli ihan hyvää. Kunpa olisin vielä muistanut maustaa kaloja jotenkin, niin olisi tullut erittäinkin hyvää. Mä suorastaan hämmästyin siitä, kuinka helppoa muikkujen paistaminen on. Ehkä niitä uskaltaa tehdä toistekin.
Mun elämä on kyllä surkeeta, kun mulle ei tapahdu mitään. Viikon jännittävin hetki on muikunpaisto. Ehkä se johtuu kesästä. Tai sit se johtuu ihan vaan siitä että mä oon tylsä. Parasta olla kirjoittamatta.
Elämyskameli suosittelee
paistetut muikut
2 comments:
Kuules nyt emäntä, pitää vaan tehdä tikusta asiaa!
Esim. Mä kävin tänään lenkillä henkeni kaupalla. Tulin kotiin oman vereni tahrimana. Toiselle osapuolelle kävi vielä huonommin - se kuoli. Se oli hyttynen.
Onneksi on Zyrtec!
mä ihan kaipasin muikunpaistoneuvoo, emäntä!
t -kimuli
juopon mukaan niså oli isäntä ja mä olin kimuli, aika nöyrää
Post a Comment