Budapest on rakennettu kahdesta kaupungista. Mä oon käynyt siellä lomalla jopa useammin kuin Berliinissä (joka on leikkimielisesti arvioiden rakennettu sekin kahdesta kaupungista), mutta koska valtaosa näistä lomamatkoista ajoittui 1990-luvun alkupuolelle, en mä muista niistä paljonkaan. Kerran mä kävin viime vuosikymmenelläkin Budapestissä, mutta en mä siitäkään muista juuri muuta kuin että hotellin ikkunasta veti.
Unkarin kieli on metkaa. Se ei kuulosta yhtään slaavilaiselta toisin kuin kaikki muut Itä-Euroopan kielet, jotka lienevätkin kaikki slaavilaista perää. Unkarin kieli ei kuulosta lainkaan suomeltakaan, vaikka sen koulussa opetetun mukaan kai vähän pitäisi. 1980-90-lukujen taitteessa monet unkarilaiset suhtautuivat suomalaisiin varsin lämpimästi. Muistan eräänkin ravintolan, jossa tarjoilija tarkensi kanakeittotilaustani elehtien: "kana, ei kala?" Se oli 9-vuotiaan mielestä riemastuttavaa. Lapset oppivat hanakasti kieliä, esim. unkaria. Mäkin muistan edelleen, että kiitos lausutaan suurin piirtein közönöm ja numerot yhdestä kymmeneen lausutaan eint, kättö, haarum, neit, öt, hot, het, njolts, kilents, tiis tai ainakin suunnilleen noin.
Budapest on kuulu kuumista lähteistään. Niiden vesi on kuulemma erittäin terveellistä ja korkean rikkipitoisuutensa vuoksi kohtuullisen epämääräisen hajuista. Toki kylpyläkaupungissa kannattaa kylpeä. Kaupungissa on paljon kylpylöitä, joista ainakin yksi (kylpylähotelli Helia) on paitsi erittäin siisti ja viihtyisä, myös suomalaisten rakentama. Kesäisin Budapestissä on myös paljon maauimaloita.
Tonava kaunoinen määrittelee Budapestin samalla tavalla, kuin Suomenlahti Helsingin, The Thames Lontoon, Spree Berliinin ja Seine Pariisin. Suurin osa Budapestistä ostettavissa olevista maisemapostikorteista esittää kaupungin kauniita upeasti valaistuja siltoja. Tonava virtaa Budapestin ohitse aika hitaasti ja mun muistin mukaan vesi näytti aika ruskealta, mutta kyllä virta väristään huolimatta vetää ihmisen rannoilleen. Tonavaa pitkin kannattaa matkustaa Szentendren pikkukaupunkiin, joka sijaitsee parikymmentä kilometriä Budapestistä pohjoiseen. Jälleen hämärien muistikuvien mukaan se oli jonkinlainen käsityöläiskaupunki, mutta kuitenkin siellä preteinikin jostain syystä viihtyi.
Budan kukkulalta on hienot näkymät itse kaupunkiin. Sinne pääsee patikoiden tai jonkinlaisella junaradalla (tai pääsi ainakin 20 vuotta sitten). Buda on saanut nimensä hunni Attilan veljen mukaan. Budassa asui myös ihana iso koira, jonka nimi oli Pompotti. Muuta mä en Budasta muista.
Unkarilainen ruoka on hyvin maustettua (vrt. suomalainen/englantilainen/saksalainen ruoka). Kaikki maistuu paprikalta ja ruoassa käytetään paljon perunaa ja lihaa eikä juuri muuta (paitsi paprikaa). Muuta mä en unkarilaisesta ruoasta muista.
Ostoskelusta ja hintatasosta mun on turha sanoa mitään muuta kuin että 1980-90-lukujen taitteessa Budapestistä sai kauniita lastenvaatteita halvalla.
Elämyskameli suosittelee
kylpeminen ja Margit-saaren polkuautot
10 comments:
Pompotti! Koirannimien aatelia.
Budapestistä on mainitsemisen arvoista myös se, että sen mukaan on nimetty oudonmakuinen konvehti, josta sekä mun että Handymanin edesmenneet isät tykkäs. Siinä konvehdin kääreessä on oudolla hatulla varustettu viulisti.
Lettipitko tykkää Budapest-konvehdeista.
Helix antaa ylen jo pelkästään ajatellessaan Budapest-konvehteja.
2005 tonavaa pitkin seilasi innokkaita turisteja kuljettava vene, joka oli tehty muistuttamaan A4-paperista taiteltua paperivenettä.
Budapestista ei aina myöskään tahdo päästä eroon vaikka haluaisi - itse jatkoin sieltä matkaa Romaniaan ja (silloiseen) Serbia-Montenegroon. Muutamaa päivää myöhemmin matka Belgradista Wieniin meni ihan puihin ja heräsin ryöstettynä tyhjästä junasta Budapestin junavarikolta. Haluan täsmentää, että alkoholilla ei ollut osuutta asiaan. Onneksi Budapestista pääsee nopeasti ja kätevästi Wieniin myös päiväjunalla.
Budapestin parasta antia oli mielestäni vuorella sijaitseva "Garden of Philosofy", jota tosin ei yleensä kukaan onnistu löytämään...
Lettis on ensimmäinen alle viisikymppinen, jonka mä oon ikinä kuullut tykkäävän Budapesteistä.
Tätä kommenttia kirjoittaessani mä huomasin, että mä ja moni lukija ollaan väliinputoajia. Meinasin nimittäin laittaa tähän, että Lettipitko on ainoa X-sukupolvelainen, mutta Wikipedia kertoo X-sukupolven syntyneen 1964-78 ja Y-sukupolven 1982-1995. Mihin mä kuulun?!
Budapest-namut vie ennenaikaiseen hautaan! Lähipiiriäni tutkimalla olen päätynyt tällaiseen tulokseen.
Täältä myös ääni budapest-konvehdeille!
EBM kukoistaa myös Kamelin kommenttiraidalla!
budapest karkit on aika pahoja. en tiedä oonko käyny budapestissa. jos oon, niin en muista siitä mitään
Kandee muuten kokeilla googlata budapest makeinen. Siellä on linkit parhaisiin keskusteluihin.
"Liköörikarkkeja enkä budapest makeisia voi sietää hyh."
"Nuo Budapestit on kyllä ikuinen murheenkryyni. Miksi ihmiset antaa niitä..."
Ketjussa "Hirveimmät makuelämykset?": "budapest-makeiset -salmiakki-tupla -pepe-jäätelö -sellaset toffeet jotka ei oo venyviä, esim. ne kuutiot mitä on Makuuneissa"
Totuus löytyy suomi24:stä.
Suklaa on hyvää. -> Budapestit on hyviä. MOT.
Post a Comment