Pussihousumies

Linnanmäen uusi ravintolayhteenliittymä Kattila avattiin viime viikonloppuna. Ajatus on riemastuttava: oikeiden kokkien oikeaa ruokaa kevyessä tivoli-ilmapiirissä ja vielä naapurissa. Tänään mentiin tutustumaan. Buffetravintola Caruzello sijaitsee hieman muista syrjässä, muut ovat vierekkäin. Sisustuksella on saatu jokaiseen ravintolaan oma ulkonäkö, mutta tila on kuitenkin sopusointuinen. Valitsimme tällä kertaa suomalaisen ravintola Ilonan. Kokemus oli voimakkaan positiivinen. Palvelu oli huomaavaista ja ystävällistä. Yksi tarjoilijoista oli rautainen ammattilainen, yksi selvästi ennenkin tarjoillut ja kolmas aloittelija. Meille tarjoili kaksi ensimmäistä. Kattaus oli tyylikäs - viinilasit valmiina pöydässä, vaalean koivun värinen pöytä, mustat lautasliinat. Vesi tuotiin hauskassa pullossa. Mä söin paistettuja muikkuja perunasoseella sekä jälkkäriksi vaniljavanukkaan ja mansikoita, Handyman otti paahdettua lohta varhaisperunoilla sekä marjoja ja suklaakakkua. Mun ruoka oli täydellistä. Muikkujen leivitys oli erittäin ohut eikä tuntuma ollut rasvainen. Perunamuusi oli samettista, yhtään paakkuja siinä ei ollut. Jälkiruoka oli herkullinen eikä yhtään liian makea, kiitos limekastikkeen. Handymankin piti ruoastaan, mutta olisi toivonut loheen vähäistä lisäpotkua. Jälkiruoka oli kuulemma moitteetonta. Lasku oli noin 65 e (juomana Handymanilla limsa, mulla vesi). Olisin maksanut enemmänkin (tai oikeesti mä en maksanut mitään, Handyman tarjosi).

Kattilan konsepti on mun mielestä selvä. Ravintolat ovat yhden käytävän varrella ja jokaisen ravintolan kohdalla on sen ravintolan lista. Listaan voi siis tutustua tulematta ravintolaan. Tämä käyttöliittymä vaikutti kuitenkin joillekin vaikealta. Meidän odotellessa ruokaa pöydän viereen tuli kolmihenkinen perhe, jonka pussihousuinen miesjäsen pohti sisällä ravintolassa, että mikäs näistä nyt valitaan. Tarjoilijakin oli siinä mukana pohtimassa. Päätyivät Ilonaan ja istuutuivat läheiseen pöytään. Kun olivat saaneet ruokansa, koki pussihousukaveri asiakseen pyytää tarjoilijan paikalle ja antaa hänelle palautetta. Ruoka-annokset olivat kuulemma liian pieniä. Linnanmäellä käyvä väki on kuuleppa tottunut saamaan runsaasti ruokaa. Eipä sillä, hyväähän tämä ruoka on, mutta enemmän kyllä tarvisi. Tätä jaagaamista kesti aika kauan, välillä mies päästi tarjoilijan töihinsä, mutta samaa juttua jatkettiin myöhemmin. Mä olin kyllä aika järkyttynyt sen äijän käytöksestä. Ainakaan mun ruoka ei ollut mitenkään liian pieni ja Handymankin sanoi tulleensa kylläiseksi. Äijällä ei tuntunut olevan minkäänlaista käsitystä siitä, että jos on viinilasit pöydässä ja pöytiintarjoilu, ei hinta ole sama kuin viereisessä Lintsiburgerissa. Eilen lentokoneessa useat ihmiset taputtivat Helsinki-Vantaalle laskeutumisen jälkeen, mut sekään ei ollut mun mielestä yhtä junttia kuin tarjoilijan ojentaminen liian vähästä (tai siis kalliista) ruoasta. Lista oli kuitenkin hintoineen nähtävillä ravintolan ulkopuolella ja seinät ovat vain puolikorkeat, joten näkymä ruokailijoiden lautasille oli esteetön. Mua harmitti se juttu niin paljon, että kävin antamassa ravintolalle netissä palautetta ja aion mennä sinne pian uudelleen. Talvella meen sit Aino-ravintolaan, joka on samaa firmaa.

Elämyskameli suosittelee
Ravintola Ilona