Nyt on kyttyrä täynnä ihmeitä. Oltiin tänään (taas!) Lohjalla, tällä kertaa Handymanin puolimaratonmatkalla. Porkkiskin oli mukana. On nimittäin Skanskan ja Lemminkäisen ahkerat työntekijät tehneet pitkän pätkän moottoritietä jo valmiiksi, monta tunneliakin! Ja sit joku oli keksinyt, että sinne pitää laittaa maratooni pystyyn. Meidän innokas metsässäjuoksija Handyman sitten ilmoittautui. Ajettiin sinne vuosaarelaisporukalla aamupäivästä. Parkkeerattiin ihan siihen moottoritielle ohjeiden mukaisesti. Olipa ottaa ohraleipä heti alkumatkasta, kun ylitettiin moottoritien keskikaista, joka olikin sitten silkkaa märkää savea. Tämän huomasin liian myöhään ja onnettomasti kävi - kamelin kaviosta irtosi kenkä savivelliin. Handyman herrasmiehenä onki sen sieltä pois, mutta eihän se ihan cooliuden huippu sitten enää ollut savisissa kengissä hengailla. Etenkin otti päähän jotenkin sinne kengän kärkeen kiilautunut savimöykky, joka a) vei tilaa, b) painoi varpaita ja c) kasteli sukan. Koko loppupäivän sitä joutui sitten olemaan märässä sukassa. Pettymyksen toi myös se, että tapahtuman kahvilan ruokalista ei pitänyt paikkaansa - paella loppui kesken eikä grillimakkaroita näkynyt missään! Mutta tärkein oli tietty Handymanin juoksu ja se menikin hyvin: tavoite oli 2 h ja aika 1 h 49 min! Erinomaista. Se on mun mies, everybody!
Haluaisin kyllä vielä vähän purnata tapahtuman ohjelmasta. Kannustusjoukoille oli nimittäin tilattu esiintymään Ulla & Red Devils, joka veti koko ajan kantria. Aloittivat Shania Twainilla ja otteen vain kiihtyessä kuultiin myös sellaisia ikivihreitä kuin Hello Mary-Lou ja Achy Breaky Heart. Pari tuntia kantria on kyllä niin kova koettelemus, että vastaa täysin mun mielestä puolimaratonia. Etenkin kun jossain vaiheessa huomasin lauleskelevani biisejä bändin mukana ja jopa tanssahtelevani!!!!! Siinä vaiheessa tuli pahoinvointia. Lisäksi meitä viihdyttivät Lohjan kaupungin uudet matkailumaskotit Äiti Kaarna ja Herra Kanto, jotka kaakattivat Ullan ja Punapaholaisten väliin jonkun draamapedagogin märkää unta. Tarkemmin mä en voi lähteä sitä erittelemään, se oli niin kamalaa.
Illalla Handyman lähti työkaverin grillibileisiin. Yläkerta tuli viihdyttämään mua ja kyllä viihdyinkin! Ensin nalkutettiin kukin töistämme ja sitten laulettiin SingStaria. Muutenkin on ollut vähän SingStar-henkinen viikonloppu, kun eilenkin väännettiin Kekäeläimen kanssa äänihuulet sinisinä. Naapurit varmaankin kiittelevät. Mitäpä itse soittavat niitä instrumenttejaan! Nyt on palautteen aika.
Huomenna vielä viimeinen vapauden päivä ennen uutta työtä. Masu on jo nyt vähän kipeä. Miksi miksi miksi piti lähteä työpaikkaa vaihtamaan?
No comments:
Post a Comment