Handyman on menossa tänään työpaikan pikkujouluihin. Ne järjestetään Helsinki Clubilla, jonka mä olin luullut jääneen 90-luvulle, mutta ilmeisesti ei. Mun työpaikan pikkujoulut järjestettiin jo pari viikkoa sitten, mutta mä keksin tekosyyn olla menemättä, kun ei yhtään kiinnostanut lähteä Suomenlinnaan marraskuussa. Sieltä on aika työlästä lähteä kotiinkin, pitäköön bileensä. Mun työkaverit on ihan kivoja, mutta mä voin hengata niiden kanssa 8 tuntia päivässä, iltaisin mä haluan nähdä mun ihan ite valitsemia kavereita.
Järjestetäänhän sitä ihan isonkin joulun juhlia, kaikki eivät ole pikkujouluja. Ilmeisesti kuitenkin joulujuhlat on lähinnä laitosten ja seurojen juttu. Jo päiväkodissa saa pukeutua tonttulakkiin ja urheimmat (eli minä!) saa esiintyä 2-vuotiaana laulamalla Kello löi jo viiden kaikki 12 säkeistöä ja tälle sonnalle altistetaan paitsi omat, myös muiden vanhemmat ja joskus sukulaisetkin. Koulun joulujuhlissa pisin vaaleahiuksinen neljäsluokkalainen (minä!) saa lukea siivet selässä Herran enkelin repliikit suu auki toljottaville tietäjille, kun samaan aikaan nenää kaivava Joosef hihittää lammasta esittävän Rekon kanssa lavasteissa ja esiintymiskammoinen Maria saa hyperventilaatiokohtauksen, kun muovisen Jeesuksen pää irtoaa. Tai näin se ainakin meidän koulussa meni. En malta odottaa vanhainkodin joulujuhlia. Siellä mä saan varmaan esittää Taavettia, kun oon ainoa, joka edelleen osaa ne kaikki 12 säkeistöä.
2 comments:
Teiän koulun joulujuhla kuulostaa ykkösbileiltä, oisinpa ollut paikalla!
Sen sijaan meidän yhteisessä päiväkodissa (sä olit tällöin jo lähteny) oltiin minä ja Ipana enkeleinä (mä sain aika usein olla kynttilää kantava enkeli koska mul oli lyhyt fleda niin mä en voinu sytyttää sitä palaan sil kynttiläl. Ipana ei siis saanu kynttilää) ja jostain syystä Ipanaa stressas kovasti tää esiintyminen ja se alko itkeen. Siit on tunnelmallisii valokuvii, ku meikät on siivet selässä ja hopeaströsselit päässä ja toinen itkee ihan naama punaisena. I oli siis about 2-3-vuotias.
Mut tää ei mitenkään vedä vertoja tolle Jeesuksen pään irtoamiselle.
No mut kyllä siinäkin aitoon tunnelmaan pääsee, kun katsoo valokuvia punanaamaisesta ja kyynelehtivästä Ipanasta. Oon sitä paitsi ihan varma, että 5-vuotias Långstrump tapittaa siinä vieressä niin cluelessin näköisenä, että kontrasti on vähintään koominen.
Post a Comment