Monday, February 7, 2011

Ich werde ein Berliner

Me löydettiin tänään uskomattoman upea kirjakauppa, KulturKaufhaus Dussmann. Neljä kerrosta kulttuuria (kirjojen lisäksi ainakin musiikkia, leffoja ja nuotteja), auki ma-la aamukymmenestä puolilleöin. Kuten ymmärtääkseni muissakin suurkaupungeissa, on täälläkin kirjakaupoissa mukavan upottavia nojatuoleja, joissa kirjoihin saa tutustua, niin myös KulttuuriTavaratalossa. Siellä ei kyllä malttaisi istua lainkaan, vaan pää kenossa selata hyllyjä tunti toisen jälkeen. Löysin muun muassa kirjan Ich werde ein Berliner: How to be a really hip German. En ostanut sitä, koska ajattelin saavani sen Kindlelle. Ei onnistu. Täytyy mennä huomenna uudelleen ostamaan se kirja. Siihen asti pitää tyytyä blogiin, joskin "tyytyminen" on ehkä väärä sana, kun blogi on englanniksi ja kirja saksaksi. Handymankin innostui hankkimaan itselleen  toistaiseksi ensimmäistä kertaa saksankielistä luettavaa (HeliFun-lehden, The Economistin Die Welt 2011, Lucky Luken ja Akkarin taskukirjan). Siitä se lähtee!

Aamupäivästä käytiin tutustumassa pienoismalleihin. Alexa-kauppakeskuksen yläkertaan on rakennettu pienois-Berliini, jossa on liikkuvia junia ja busseja sekä oikean näköisiä rakennuksia. Samanlainen, mutta isompi ja hienompi on Hampurissa sijaitseva MiWuLa, jossa käytiin Handymanin ja Lettipitkon kanssa kesällä 2008. Siellä mä otin jonkin verran kuvia, mutta valaistusolosuhteet oli aika onnettomat ja siispä kuvat surkeita.
Tällaista siellä oli. Huono valaistus kerta kaikkiaan.

Mulle on käynyt kuin malleille Milanossa, kun kahden viikon jälkeen eivät enää osaa suomea. Mulla ehkä on kielitaito tallessa, mutta lumen taju on hämärtynyt. Mä en voi lainkaan ymmärtää enkä uskoa, että Suomessa on edelleen paitsi lunta, myös pakkasta. Mä oon karaissut itseäni katselemalla Aleksis Kiven kadun webkameraa, mutta se tuntuu aivan liian raa'alta. Nyt mä kyllä liioittelen hieman. On täälläkin lunta. Mä otin siitä kuvankin.
Berliinin kinos

Koto-Suomessa on muutakin pelottavaa kuin lumi, nimittäin harvinaiset etunimet. Ihan järjetöntä! Millainen ihminen antaa lapselleen nimeksi Aivo, Lampertti, Isapella (sic), Aikamies, Fransu tai - hrmh - Homo? Ja siis noi kaikki on oikeesti annettu vauvan nimeksi (myös Homo, joskin se on ollut sekä tytön että pojan nimenä viime vuosisadan alussa, jolloin todennäköisesti yleisnimi ei ollut yleisessä käytössä), lähde: Nimipalvelu. Poika nimeltä Terenti. Siis ihan oikeesti.

Elämyskameli suosittelee
kaikkien kaupunkien ihanat kirjakaupat

6 comments:

Anonymous said...

berliinin kinos hämmentää mahtavuudellaan.

Anonymous said...

Ooh, lumeton maa. On täälläkin kyllä lumettomia länttejä, lenkkeillessä voi kokea kevään tunnun kun välillä voi olla vaikka kymmenenkinmetriä lumetonta tienpätkää + joku stadioni on aina valaistu niin että taivas loistaa vaaleana vaikka kuin kauas.

Elämyskameli said...

Mä luulin fb:n perusteella, että siellä on hurjasti lunta. Onko silti lumettomia länttejä? Jee sille jos on!

Anonymous said...

Joo, oli jopa suht keväistä tos alkuviikosta mut nyt on taas -15. Mut ei sada lunta. Mut länttejä siis todellakin on!

Anonymous said...

minä tiedän kuka antaa poikalapselleen nimeksi womma. radio novan hermanni seppälä. sen tärkein(?) saavutus on olla sanna saarijärven uusiomies. olen oikeasti toimistosihteeriaikoinani törmännyt tuohon seksuaalivähemmistöetunimeen. gutes berlin!

ps 2-vuotias muistelee haikeasti synttäreitään hokemalla lapsenomaiseen tapaan naispuolisten vieraiden (eli kamelin ja pitkäsukan) nimiä. sitten lisää sanat "tynttärit kaksi vuotta". teitte niin lähtemättömän vaikutuksen kuin ton ikäiseen vain voi tehdä.

Elämyskameli said...

Voi kaksivuotiasta! Meidän pitää tulla pikaisesti taas leikkimään. Oli niin kivaa!