Porkkanasämpyliä

Meillä oli eilen kylässä Kekäeläin ja sen liisingnarttu. Handyman oli toki naisista ihan sekaisin, kuten aina. Parhaiten sekaisuuden astetta kuvaa se, että Handyman ajoi ihan oikeinkin rauhallisesti ja siististi, kun narttu oli kyydissä, koska tuollaista koiraahan ei oikein saa turvavöihin ja ilman turvavöitä matkustavat kuolevat Handymanin normikyydissä. Ja Handyman on kuin Hollywood-elokuva: ei koskaan vahingoita eläimiä.

Mä tein porkkanasämpyliä. Niistä tuli tosi hienoja ja aika hyviäkin.



Käytiin äänestämässä. Mä olin laittanut tukkani edeltävästi, kun äänestämisen jälkeen mentiin Salveen brunssille Handymanin yläastekaverin pyynnöstä. 100 m myrskykävelyn jälkeen tukka oli huonommin kuin ennen laittamista. Vähän masentavaa, mutta sellaistahan se on, elämä.

Kellojen siirto normaaliaikaan on paholaisesta. Mitä iloa siitä on, että pari viikkoa on vähän valoisammat aamut, kun ilta on sitten pimeä jo viidestä lähtien puoli vuotta! Aamuvaloisuus on ihan turhaa, koska kuitenkin aamulla joutuu töihin lähtemään ja se on sisäisesti masentavaa oli sitten valoa tai pimeää. Ei talvesta saa kesää vaikka kääntäisi kellot ylösalaisin, eikä pidäkään. Valoisammissa illoissa olisi kyllä ideaa, että voisi sitten ulkoillakin päivänvalolla muutenkin kuin viikonloppuisin.

Yläkerta tuli imureineen tänne, kun se on rikki. Siis imuri. Handyman turasi sen kanssa tunnin ja se toimii jälleen! Nyt alkaa Idols, niitä katsomaan!