Kääntötakki

Handyman on innokas työmatkakävelijä. Ja kirjoittamalla "innokas" tarkoitan tietysti "röyhkeä". Non-kompromissityylilleen uskollisena hän kävelee Mannerheimintielläkin täysin katsomatta ja autoja varomatta suojatielle, koska tietää olevansa oikeassa. Mä oon leski ihan hetkenä minä hyvänsä. Nyt Handyman teki kuitenkin eräänlaisen kompromissin ja osti kääntötakin. Toinen puoli on musta ja näyttää mun mielestä ihan Tarjoustalon pilottitakilta ja toinen puoli on neonkeltainen heijastinnauhoin ja näyttää ihan legoukon takilta. Win-win situation.

Normaaliaika on mystistä. Heti tekee mieli kaivaa Kivi-tuikut kaapista ja laittaa kunnon roihut jokaiseen palamaan, kun on ihan pilkkopimeää ulkona. En ole kuitenkaan antanut periksi mieliteoilleni eli tuikut ovat visusti kaapissa. Marraskuussa voi alkaa harkita kynttilöitä ja pikkujouluaikaan jouluvaloja ikkunoihin. Selitin kuitenkin itselleni, että riisipuuroa voi syödä vaikka kesällä ja laitoin sitä tänään ruoaksi. Ilman mantelia, tietty, eihän se sentään joulupuuroa ollut.

H1N1-rokotteesta tuli ongelma: ei sitä mulle riitäkään. Ilmoitin että haluan sen ja hoitaja alkoi räpytellä käsiään ja kaakattaa, että voivoivoi mitäs nyt tehdään? Mä otan tilanteen aivan rauhallisesti. Ainakaan en voi kovin voimallista puhuttelua saada, kun pomokaan ei rokotetta ole ottanut. Ja tth:n vikahan se on, jos en sitä saa - mitä tulevat sitä antamaan juuri silloin kun on työnantajan järjestämä koulutus!? Toivon kuitenkin, ettei Lettipitko saa lehmää nyt tästä, kyllähän mä sen varmaan saan, mutta ajankohta on nyt epäselvä.