Pelottelua

Mä oon kärttyinen vanhus. En pidä siitä suuremmin, että joku tulee istumaan ihan viereen esim. julkisessa kulkuneuvossa saati siitä, että vieressä istuva alkaisi jotain turista. Jotta voin pitää muita ihmisiä loitolla, on pitänyt tietysti keksiä karkotuskeinoja. Tehokkain ja hauskin niistä on se, että hyräilee tai laulelee jotain biisiä tai esim. kuunnellessaan korvalappustereoita lausuu ääneti kuuntelemansa kappaleen sanoja. Tästä tulee matkatovereille sellainen kuva, että siinä on sekopäinen nainen ja sehän on vain positiivista. Pysyvätpä poissa. Jos joku erehtyy istumaan vastapäätä, niin ei pidä ainakaan lopettaa hyräilyä, parempi vaan että leimaa ympäröivät ihmiset mukanaan psyk avohoitoon. Toinen vaihtoehto on tuijottaa tulijoita terävästi silmiin, tästä suurin osa hämmentyy niin, ettei halua tulla viereen. Tässä on haittapuolena se, että pieni osa ihmisistä tulkitsee sen kutsuksi. Nuo pervot.

Unelmakämpässä on vilpoista. Syynä tähän on se, ettei pattereille saa tehdä mitään, jottei tule vesivahinkoa. Toinen syy on se, että tähän on tehty dorkista dorkin ikkunaremontti joskus - lisätty vain irtonainen kolmas ikkuna kahden vanhan seuraksi eli eristys on 40-luvulta. Oisivat voineet vähän miettiä silloin. Silloinhan oli talvetkin vielä oikeesti kylmiä. Mä oon joutunut nöyrtymään kaksien villasukkien käyttöön öisin. Se on aika villiä. Mutta onneksi on lämpimiä vaatteita ja peittoja, että ruumiinlämmön saa pidettyä yli 30 asteen. Paljon mieluummin sitä kuitenkin viileän kämpän ottaa kuin liian lämpimän.

Muuten mä oon kyllä innoissani, että on taas viileää. On saanut kaivaa kaulaliinat ja villasukat ja (Handymanin mummon tekemät) tumput käyttöön. Ja ensi yönä tulee myrsky! Joskin mun alueella asuu ilmeisesti melko lailla myrskybongauksesta kiinnostuneita ihmisiä ja myrskyt tietää aina lisätöitä - viime viikonlopun myrskyn jälkeen tuli muutamia kylmettyneitä bongareita. Mä kyllä kielsin seuraavien myrskyjen bongauksen, mutta uskooko kukaan lääkäriä? No ei.