Rusina

Mä olin eilen elämäni ekaa kertaa liikenneonnettomuudessa. Oon pari kertaa rusikoinut autoa itse, mutten laske niitä liikenneonnettomuuksiksi, koska mun liikkumisnopeus on ollut alle 5 km/h eikä vastapuoli oo liikkunut ollenkaan. Eilen oli niin liukasta, että Handymanilta lipsahti auto lapasesta, kieputtiin vastaantulijoiden kaistalla, sieltä kimmottiin takaisin oman puolen jalkakäytävälle ja takamus tömähti tolppaan. Ja sanottava on, että Handyman ei a) ajanut ylinopeutta tai b) muutenkaan rehvastellut Y-kromosomillaan. Mä en oo koskaan nähnyt sitä niin tolaltaan kuin eilen. Miesparka oli hermoraunio. Illan se tepsutteli ahdistuneena ympäri kämppää ja yön tuijotti mua hermostuttavasti. Ei pystynyt ees ajamaan kolaripaikalta kotiin, mun piti uhrautua. No auto meni vähän surullisen näköiseksi, mutta onneksi kaikki matkustajat säilyivät vammoitta, myös syntymättömät. Mä ajoin Honda-reppanan tänään Suutarilaan autolääkäriin ja jätin kylmästi sinne. Ilmoittavat varmaan, jos siitä ei oo enää eläjäksi. Ja kyllä - jatkossa meidän perheessä nainen ajaa Handymanin toiveesta.



Ennen kolaria Handyman oli vielä oma uhoavainen itsensä. Olisi lyönyt yli 3000 eurosta vetoa, että Pikkuparlamentin pihalla oleva taideteos esittää lumpeita, mä väitin että mansikoita. En lyönyt, koska ei Handymanilla oo 3000 euroa annettavaksi mulle. Mulle on sitä paitsi paljon tärkeämpää olla oikeassa kuin voittaa. Hah!