Seurankipee

Mä en juurikaan viihdy yksin. Joskus tylsyys tulee tunneissa, joskus parissa päivässä, riippuu tekemisen määrästä. Tää on toki väärin ja lällykkää ja ilmeisesti lähinnä siksi Handymanin työnantaja onkin ottanut tehtäväkseen karaista mua. Handymanin pitää olla nyt parin kuukauden ajan 2-3 päivää Ruotsissa joka viikko. Pahinta tässä ei kuitenkaan ole mun kitumus vaan Handymanin surkuttelu aina ennen lähtöä. Sitäkin pännii lähteä sinne ilmeisesti lähinnä sen takia, ettei se tykkää lentokentällä venailusta. Ei silti, en mä aio tän enempää valittaa tylsyyttäni. Oon alkanut ymmärtää Äitiä paremmin - ei siitäkään varmaan ollut kivaa, kun Isi oli mun lapsuudessa aina ulkomailla töissä. Ja silloin kun Isi oli siellä (milloin missäkin), kävi se Suomessa vain neljä kertaa vuodessa, Handyman sentään tulee aina viikonlopuksi.

Seurankipeys saa mut ikäväksi ihmiseksi. Mä vaan nukun tai sitten mä puuhailen jotain turhaa. Surkuttelen itseäni. Onneksi töissä saa olla niin pitkään kuin haluaa. Ja onneksi mä en halua olla mitenkään myöhään.

Kuluvan vuoden alkupäivinä käytiin taas Motonetissä (mahtava paikka, mahtava paikka). Handyman osti sieltä jotain pyyhkijänsulkia ja autonlamppuja ja mäkin löysin tyhjiöpakkauspussukoita. Oon ihaillut niitä jo 1990-luvulta lähtien Ostoskanavalla ja nyt niitä on siis Motonetissä hintaan 3,90 e/2 kpl. Innokkaana hamstraajana mulla on esim. lankoja röykkiöittäin ja nyt mä sain ne siisteiksi siipaleiksi, jotka on selvästi helpompi varastoida kuin se iso muovilaatikko, jossa ne on tähän asti olleet. Tää helpottaa mun elämää niin paljon! Täytyy mennä uudelleen Motonetiin hakemaan niitä lisää ja pakata sinne koko elämä (esim. talvivaatteet kesällä ja kesävaatteet talvella. Ja Långstrumpin ETYK-laatikko)!

Mä muuten johdan Handymania vihkimislahjoissa. Tokikaan ei ole ollut tarkoitus sellaisia saada, koska "vihkimislahjoja" ei ole olemassakaan ja häitä me ei pidetä. Kuitenkin niitä on tullut muutamia (kiitos vaan!). Mutta siis mä sain mun työkavereilta kortin ja lahjakortin Stockalle. Käsittämätöntä. Mä oon ollut siellä töissä 1,5 kk, josta ainakin 1,4 kk oon viettänyt yksin komerossani, en oo juurikaan ees tauoilla käynyt. Työyhteisö, jossa arvostetaan erakkomaisuutta, ilmeisesti. Mahtavaa!

No nyt mä meen hoitamaan mun seurankipeyttä vääntelemällä yhtä polvea.