Johan sen sanoo järkikin

Muistaakseni Långstrump kertoi mulle joskus lukeneensa oliko se nyt Ben Zyskowiczin haastattelun, jossa Ben oli kertonut sanovansa kummallisia mielipiteitään laukoville kansalaisille kommentikseen "johan sen sanoo järkikin". Se on mun mielestä loistava ilmaus, koska siinä kansalaiselle tulee sellainen fiilis, että Benkku on m8sin kaa samaa mieltä! Johan sen sanoo järkikiniä käytetään varsin paljon perusteluna jos jonkinlaisille mielipiteille jos jonkinlaisilla foorumeilla, etenkin toki internetissä. Mä oon löytänyt ton sanonnan hienouden vasta nyt. Alan viljellä sitä kuin maissia Puerto Ricossa. Sillä saa annettua itsestään fiksun kuvan. Johan sen sanoo järkikin.

Handymanilla on huomenna 30-vuotissyntymäpäivä. Syksyllä Handyman kehitteli vähän kriisinpoikasta, mutta nyt tilanne on melko stabiili. HM on niin kiireinen flunssansa sekä äitinsä remontin kanssa, ettei ehdi murehtia. Mun äiti on stressannut HM:n syntymäpäivälahjasta puoli syksyä, mutta keksi sitten lopulta lahjan itse: Iittalan Kaasa-etanolitakka. Tää ei oo mikään salaisuus enää, koska äiti antoi lahjan jo toissapäivänä ja sen sai avatakin heti. Se on todella kaunis. Handyman oli huolissaan denaturoidun etanolin sivuaineiden savuamisesta / palojäämistä, joten kävin hakemassa apteekista denaturoimatonta lauantaina yhden pullon ja tänään neljä lisää. Näyttää palavan aika puhtaasti. Jos joku haluaa luovuttaa pirturationsa meille, niin otetaan toki vastaan. Hakistakin saa.

Pikkusisko lähtee diplomi-insinööreineen jouluksi kaukoitään, joten sinne päin vaihdettiin lahjat jo. Koska meillä on jo lapsesta lähtien ollut suunnaton into nähdä toisten ilmeet lahjoja avatessa, piti lahjat jo avata. Kauheasti ei yllätyksiä tullut - sisko sai violetin kerraston ja mä Harry Potter -blurayn, mutta ilo oli ylimmillään DI-avomiehen avatessa pakettiaan, koska sieltä löytyikin tyttökalenteri. Etenkin Isi oli innoissaan, Pikkusisko vähemmän. Onneksi lankokokelas on rakennushommissa, rakennusliikkeen työhuoneen luulisi saavan tyttökalenterin ripustaa. Johan sen sanoo järkikin.

Mä en oo omistanut kerrastoa sitten lapsuusvuosien. Pitkiä kalisonkeleitakaan en ole käyttänyt ainakaan kymmeneen vuoteen. Pikkusiskolle hankkimani kerrasto oli niin järkevän oloinen (ja vielä alennettu!), että mä hain itsellenikin semmoisen, mutta vaaleanpunaisena (ehkä fuksia?). Nyt mulla on kerrasto ja elämäni ensimmäistä kertaa mä jopa vähän odottelen kylmiä kelejä, että voisin siihen sonnustautua kävelylle lähtiessäni. No en oikeesti. Toivottavasti pysyy lauhana.

Elämyskameli suosittelee
kerrasto. Johan sen sanoo järkikin.