Laskettelua loppuun

Erikoislääkäritenttitulosten odottelu on tuskaista, ahdistavaa ja ärsyttävää. Olin ihan varma, että ne tulisivat 4,5 viikkoa tentin jälkeen kuten viime vuonnakin ja kun eivät tulleetkaan, meni mulla pää ihan sekaisin. Kun sitten jopa suurtenkin alojen (yleislääketiede ja sisätaudit) tulokset tuli ennen meidän 11 ihmisen pääosin koneella kirjoitettujen papereiden tuloksia, mä aloin oikeasti pohtia, että tuleeko ne ollenkaan vai onko ne hukattu. Ei helpottanut yhtään, että mä näin melkein joka yö unta, jossa mä reputin sen tentin (kerran Wienissä pääsin läpi, muuten reputin joka kerta). 

Odotuksen ja ahdistuksen määrään nähden tulosten tuleminen olikin tosi koruton tapahtuma. Olin ehdollistunut päivittämään puhelimen sähköpostiohjelmaa viiden minuutin välein ja pettymään joka kerta, kun luvattu uusi viesti olikin Mediverkolta, joka pyysi mua töihin johonkin Keuruun yöpäivystykseen. Sitten viime maanantaina se uusi viesti olikin otsikoitu "Erikoistumiskuulustelun tenttitulos" ja tekstissä luki kiihkottomasti "hyväksytty". Jumpe mahtavaa! Mä olin koko päivän ihan tohkeissani. Jotenkin se innostus on laantunut yllättävän nopeasti. Olo on mukava ja helpottunut, mutta ei riemukas. Siihen vaikuttaa eniten varmaan se, että kaikki työkaverit on vuorollaan todenneet: "Kaikki tentit on nyt sit tehty, hienoa. Se on sit vaan laskettelua (erikoistumispalvelun) loppuun", mikä tuo mulle ihan kamalan fiiliksen, että puolen vuoden päästä pitäisi olla erikoislääkäri. En mä oo sellaiseen valmis! Erikoislääkärit osaa asiansa. Niiltä voi kysyä apua. Luuleeko joku erikoistuva, että multa kannattaa kysyä apua puolen vuoden päästä?

Elämyskameli suosittelee

ammattielämän kriisi