Hesarin kumartelu

Viime viikonloppuna meillä oli vieraana reipas nelivuotias äitinsä kanssa. Handyman pääsi Legolandiin ja me molemmat opittiin paljon Ninjago-tuoteperheestä. Pelokkaille katsojille en suosittele Ninjago-TV-ohjelmaa, sillä se oli tosi jännä, mutta kun viimein myös Kai löysi potentiaalinsa ja yllätysnimi paljastui vihreäksi ninjaksi, niin kyllä me hurrattiin. Tunnen itseni nyt poikkeuksellisen sivistyneeksi.

Vaalitulos aiheutti täällä lähinnä tyyneyttä. Olin tiiviisti sosiaalisen median äärellä koko vaali-illan, koska YLEn nettilähetys oli ihan susi ja halusin tietää, mitä tapahtuu. Ajattelin, että muut suhtautuvat samanlaisella tyyneydellä tulokseen, koska Fb oli yllättävän hiljaa ja Twitterin valtasi kuvakavalkadi Tuomas Enbusken valvojaiskierroksesta. Pääsin yllättymään, kun neljän vuoden takaa tuttu nillitys alkoi alkuviikosta ja nythän on sitten edelleen internet täynnä surua ja valitusta joka suunnalta. Helsingin sanomien suhteen olen iloinen siitä, että keskustelupalstalla olen nähnyt viikon aikana narinaa niin Hesarin SDP:lle, kokoomukselle, vasemmistolle, RKP:lle kuin vihreillekin kumartavasta linjasta. Hesari tekee jotain oikein, kun kaikki valittavat. Tai no taitaa olla selvää, että HS ei ole perussuomalaisten tai keskustan asialla, mutta kun yli puolet eduskuntapuolueista ovat listalla, on HS aiempaa tasapuolisempi.

Tänä viikonloppuna meillä on sankaritason vieraita, kun tänään syntymäpäiväänsä viettävä Pumpumkatti pakkasi loppuviikosta pehmolelunsa ja ylihuomenna syntymäpäiväänsä juhlivan siippansa ja nukkuu nyt meidän sohvalla. Eilen koettu Mercedes Benz -museo oli yllättävän mielenkiintoinen ja Handyman löysi läheisestä outletistä kahdet kengät ja paidan, mutta ei reissun kohteena ollutta uutta takkia. Tänään päästään Baden-Badeniin kylpemään. Muu ohjelma on toki täysin sankarin käsissä.

Nyt täytyy lopettaa kirjoitus, naputus haittaa nukkuvaa Handymania (nyt klo 7:19) enemmän kuin kukon kiekuminen. Ja se on jo jotain.

Elämyskameli suosittelee

Stuttgartin Mercedes Benz -museo

Viikonloppupuuhat

Tänä viikonloppuna ei tullut kukaan kylään, mikä näin jälkeenpäin ajatellen olikin hyvä, sillä vaikka sää onkin nyt ihan ässä, mä oon toipumassa vatsataudista eikä silloin oo kiva viihdyttää ja vieraiden viihtyminenkin voisi olla niin ja näin. Niinpä on vietetty viikonloppua ihan perinteisin menoin. Eilen käytiin äänestämässä Stuttgartissa. Mä oon äänestänyt jo aika monta kertaa mutta ikinä aiemmin ei vaalivirkailijat oo olleet yhtä yrmyjä kuin Stuttgartissa. Ei tervehdystä, ei yhtään hymyä. Jestas sentään. Luulisi, että kunniakonsulaatin virkamiehen työ on tavallisesti siinä määrin rauhallista, että olisi aikaa kerätä voimia kerran vuodessa tapahtuvaan lauantaivuoroon. Ennakkoäänestystyyliin laput piti tietysti laittaa useampaan kirjekuoreen, joita kuului nuolla antaumuksellisesti kiinni, koska valtiolla ei ole varaa tarrasuljettaviin kirjekuoriin. Handyman pohti, että miksi myös täällä oli uurnan päällä lehti, jota virkailija teatraalisesti siirsi aukon päältä pois, kun kuoren sai laittaa uurnaan. Vaalisalaisuuden kanssa sillä ei voi olla mitään tekemistä, sillä äänihän on suljetussa kirjekuoressa toisen suljetun kirjekuoren sisällä. Ehkä virkailijasedällä oli vain kehittynyt draaman taju.

Tälle päivälle ei ole mitään suunnitelmia. Ajattelin tuossa, että kävisimme Bad Wildbadin kylpylässä, sillä se sijaitsee Baden-Badenia lähempänä, on paperilla hienompi kuin Baden-Badenin kylpylä ja naapurit ovat sitä kovasti suositelleet. Josko olisi niin hieno, että veisimmekin tulevaisuuden kylpylävieraat sinne emmekä B-B:iin! Katselin sitä netistä ja hyvältä näytti. Aloin lukea mainostekstiä: alakerran altaissa saat valita, pidätkö uimapukua vai et, ulkoaltaassa uimavaatteet tulee ablegen. Sanakirja auki, riisua. Just. Mieleen tulee se kerta, kun menin Handymanin kanssa Baden-Badenin roomalais-iiriläiseen kylpylään, jossa ollaan aina nakuna ja jossa ei mun lisäksi ollut yhtään naista, mutta joukottain japanilaisia bisnesmiehiä. Mä en oo kaino, mutta en aio kylpeä Pumpumkatin puolison kanssa nakkena. Keksitään jotain muuta tekemistä.

Elämyskameli suosittelee

uimapuku

Juhannuskelit

Aamulehdessä hilluttiin alkuviikosta sillä tiedolla, että tänä viikonloppuna on Tampereella juhannuskeli eli +13 astetta (sama lämpötila kuin viime juhannuksena). Täällä on sellainen sää, että suomalaiset olisivat tohkeissaan, jos juhannuksena olisi tällaista - aurinko paistaa ja on 23 astetta lämmintä. Vähänpä se mua piristää, oon kotona villasukat jalassa norotaudissa. Handymankin on paitsi kielikoulussa, myös mykkäkoulussa (ah, avioliitto). Huonosti menee, kun ainoa piristävä asia on äänestys. Enkä mä oo ees varma ehdokkaastani enää. Mä meen sinne koppiin ja äänestän todennäköisesti jotain väärää tyyppiä kuitenkin, jota kadun sit loppukuusta. Tulisipa listavaali.

Pääsiäisenä anoppi ja kaveri oli täällä. Käytiin Baden-Badenissa kylpemässä ja läheisessä linnassa ja muut ajoivat Ranskan rajalle purskuttelemaan viinejä (mulla oli silloin tän taudin eka, lievempi aalto). Saatiin naapurilta hyviä ravintolasuosituksia ja yhtä käytiin katsomassakin. Oli oikein kiva perussaksalainen viinitupa. Syötiin pääsiäispäivällinen, lampaanpotkaa punaviinikastikkeessa. Oho. Tällä menolla tästä tulee ruokablogi.

Noro aiheuttaa tuttujen vaivojen lisäksi lyhytsanaisuutta. Aivot ei jaksa pidempää. Schönen Tag noch!

Elämyskameli suosittelee

juhannus