Vain aikuisille

Hesarin nettisivuilla uutisoitiin pian alkavasta aikuisten Pisa-testistä. Mukaan oli liitetty esimerkkejä tehtävistä. Ne mykisti. Suomen koululaitos taitaa todella olla ensiluokkaisen hyvä, jos tuollaisilla tehtävillä saadaan kansainvälisesti jotain eroja aikaan aikuisia tutkittaessa. Hesari kertoo muitakin järkyttäviä uutisia. Havaijipaitaa en tahtoisi enää nähdä huolimatta siitä, kuinka paljon niitä "Espanjan Flow'ssa" onkaan nähty. Hipsterit perkele.

Mä oon lomalla kuunnellut kävelyilläni poikkeuksellisesti musiikkia (yleensä mä kuuntelen podcasteja). Eräs listan biiseistä oli Always Look on the Bright Side of Life. Se on niin mainio kipale, että teki mieli kuunnella muutakin Monty Pythonin tuotantoa, josta tunsin lähinnä kappaleet Finland Finland ja Every Sperm is Sacred. Sattumalta lauantaina tuli telkkarista The Meaning of Life, jota mä en oo nähnyt, vaikka DVD:n omistankin ja siinä oli ihan upea Galaxy Song (Pray that there's intelligent life somewhere up in space 'cause there's bugger all down here on Earth). Piti sitten vielä katsoa rippikoulusta tuttu Life of Brian ja muutama Flying Circus -jakso ja ne on kyllä ihan helmiä. Tämäkin piti sitten itse kokea. Jotain voisi joskus uskoakin.

Elämyskameli suosittelee
Monty Python, koko tuotanto

Matkanjohtaja

Mä tykkään suunnittelusta. Osittain tästä syystä mä toimin mielelläni seurueen matkanjohtajana pienilläkin matkoilla. Eilen me oltiin menossa Handymanin kanssa Mäkkylään kyläilemään. Mä olin katsonut Reittioppaasta etukäteen, mikä olisi paras keino päästä Mäkkylään Kampista (eka 39:llä Pitäjänmäkeen ja siitä 550:llä Mäkkylään). Ilmoitin Handymanille viestitse tapaamispaikan: Kampin metroaseman edessä lähtevien bussien luona noin 17:15. Handyman oli ilmeisesti käväissyt siinä ulkona Autotalon edessä hieman etuajassa, mutta kun en ollut siinä, oli Handyman mennyt Kamppiin alakertaan ja jostain käsittämättömästä syystä noussut johonkin umpimähkäiseen bussiin, joka lähti sopivaan aikaan (linja 121 Puolarmetsään). Mä sit soitin sille, kun 39 oli lähdössä ja Handyman ilmoitti voitonriemuisesti olevansa jo bussissa sisällä. Kun mä uskalsin hieman kyseenalaistaa linjan valintaa, niin Handyman kehtasi suuttua mulle ja syyttää mua siitä, että se urpo oli mennyt väärään bussiin. Good grief. Hyvään espoolaistapaan HM kuitenkin tajusi jäädä bussista pois ennen Puolarmetsää ja matkustaa Hanasaaresta useilla liikenneyhteyksillä Mäkkylään. Hyvään espoolaistapaan myös yksi näistä liikenneyhteyksistä oli mennyt rikki Keilaniemessä. Jos mä jotain Espoon busseista tiedän, niin ne menee rikki. Eräällä tämän blogin lukijalla on lukemattomia tarinoita espoolaisbussien epäonnesta bussin palamaan syttymisestä lähtien.

Espoolaiset liikenneyhteydet ovat muuttuneet varsin tärkeäksi osaksi mun elämää, koska mun pitäisi päästä töihin myös ensi torstaista lähtien, olenhan siirtymässä espoolaisväestön palvelukseen. Reittiopas on osoittautunut varsin ailahtelevaiseksi ja miltei päivittäin se ehdottaa eri vaihtoehtoa. Täytyy uskoa, että Espoossa on valinnanvaraa, kun Jorviin päästäkseni voin jäädä junasta Leppävaarassa, Kauniaisissa (ei teknisesti Espoota) tai Espoon keskuksessa ja näistä vaihtaa kymmeneen eri bussiin tai voin mennä bussilla Mannerheimintieltä Lommilaan ja vaihtaa siitä taas toiseen bussiin. Espoon joukkoliikennejärjestelyjen monimutkaisuudesta kertoo sekin, että olen yrittänyt kalastella paikallisten mielipiteitä eri vaihtoehdoista ja kaikki ehdottaa eri reittiä. Siitä ollaan yhtä mieltä, että Jorvi on rakennettu pahimpaan puskaan ja sinne on espoolaistenkin hankala mennä. Lisäksi sillä on tyhmä nimi (tää on vain mun mielipide, irl en ole uskaltanut konfrontoida espoolaisia niiden sairaalan nimestä).

Elämyskameli suosittelee
Helsinki

Akilleen olkapää

Toissapäivänä mua usein uinnin jälkeen hetkellisesti vaivaava oikea akillesjänne oli kipeä koko päivän. Kipu loppui yhtäkkiä, kun olin Töölössä kyläilemässä, mutta päätin silti käydä näyttämässä jännettä pomolle. Siinä ei onneksi ollut mitään tulehdusta. Tästä mä olin haltioissani, koska olin lukenut etukäteen akillesjänteen tulehduksen olevan keski-ikäisten kuntoliikuntaa harrastavien vaiva enkä mä halua profiloitua keski-ikäiseksi kuntoliikunnan harrastajaksi. Nyt jänne on oireeton eikä eilinen allasjuoksupyrähdyskään taas kipeyttänyt sitä, mikä onkin mukavaa. Mä oonkin usein epäillyt, että ultraäänellä on terapeuttisia vaikutuksia. Koska kantapää ei enää vaivannut, olikin jo aika hakea uusi valituksen aihe. Edellisen jäykkäkouristusrokotetehosteen 10-vuotissyntymäpäivää vietetään tänä vuonna, joten uusi oli haettava ja nyt onkin käsi sitten käyttökelvoton. Aion mennä kuntouttamaan sitä hydrobiciin tunnin päästä.

Mä yritin kovasti pitää syksyä poissa lomani loppuun saakka, mutta en onnistunut. Käsityökausi on nimittäin aloitettu. Toistaiseksi on tehty vasta pari kevyttä harjoitustyötä ompelukoneella, mutta eiköhän tästä melko pian siirrytä puikoille. Vielä ei kuitenkaan vaihdeta umpikärkikenkiin pääkaupunkiseudulla, koska on kesäloma. Kuopio oli eri juttu, siellä tuli ikävä sormikkaitakin.

Elämyskameli suosittelee
rokotussuojan tarkastaminen ja ajan tasalle saattaminen (huom. kolmekymppiset miehet! Tetanustehoste on todennäköisesti saatu varusmies-/siviilipalveluksen aikana ja siitä alkaa peruskolmekymppisellä olla jo 10 vuotta. Ja kolmekymppiset naiset! Jollette ole 11-vuotiaana kompastuneet astianpesukoneeseen ja saaneet isoa haavaa pakaraanne, olette todennäköisesti saaneet tehosteen 16-vuotiaana ja jos se on edellinen kerta, on korkea aika hakeutua terveydenhuollon piiriin)

Kalakukkojen maa

Mä saavuin Kuopioon. Eksoottista. Mä en oo varmaan ikinä ennen käynyt Kuopiossa ja kaupunki jännittää mua kovasti. Täällä on siis tarkoitus opiskella fysiikkaa ja säteilysuojelua. Mä oon valmistautunut fysiikan opiskeluun selvittämällä, että magneettikuva muodostetaan seuraamalla voimakkaiden muuttuvien magneettikenttien aiheuttamia vetyatomien ydinten viritystasojen muutoksia ja nämä sitten jotenkin joutuvat K-avaruuteen, jota ei ole olemassa. Tää oli siis yksinkertaistettu versio ja todennäköisesti väärin, mut en mä tajua sitä siltikään.

Kaikki ei kuitenkaan Kuopiossakaan ole kammottavaa toivottavasti. Ainakin seura on erittäin hyvää. Yksi työkaveri on täällä ja myös entinen työkaveri Sipoon ajoilta ja sen mukava työkaveri. Kaikki sattuivat tulemaan samalla koneella ja ollaan vielä samassa hotellissakin! Huomenna mennään sisävesiristeilylle ja treffit on sovittu aamupalalle 7:15, koska varhainen lintu nappaa madon ja fysiikkashow alkaa huomenna tikkana kasilta. Ylihuomenna mä aion mennä uimaan. Hauskaa Kuopiossa on myös paikallisten murre.

Elämyskameli suosittelee
K-avaruus

Soijamaitokokeilu 2

Pari viikkoa sitten mä marisin liian makeasta soijajuomasta. Kaupasta löytyi siis myös maustamatonta, jota mä päätin seuraavaksi kokeilla. Se on aivan hirveää. Ensin se ei maistu miltään, mutta takamaku nielemisen jälkeen maistuu ihan jollekin petrokemiateollisuuden tuotteelle, ei todellakaan millekään ruoalle. Yksinään sitä ei tosiaan viitsi juoda enkä halua altistaa herkullista voimamysliäni tinnerin maulle. Niinpä mä aattelin piilottaa maun monen muun ruoka-aineen (esim. pellavansiemenrouheen, vehnäleseen ja auringonkukansiementen) sekaan ja tein sämpylöitä. Niistä tuli kyllä ihan hyviä eikä maistu yhtään tinnerille. Hesarissa oli muuten juttu siitä, kuinka kaurajuomaa voisi tehdä itse. Voisi harkita, ellei se olisi niin pirun hippiä. Jatkossa mä ostan proteiinijuomani lehmän nisästä tulleena.

Mulla on nyt loma. Handyman meni takaisin töihin, joten mä vetkoilen kotona. Tai tänään mä menin Geen kanssa uimaan ja huomenna mulla on leikkitreffit Kummitytön ja sukunsa kanssa. Niin ja huomenna mun pitää lähteä Kuopioon, helkuta sentään. Onneksi saa toipua Kuopiosta vielä ensi viikon. Sit pääsee päivällä uimaan vaikka joka päivä.

Elämyskameli suosittelee

rehellinen luomumaito

Luottokunnan luottoasiakas

Mä hukkasin Visa-korttini joulukuussa Helsingissä. Tuolloin jouduin olemaan ilman korttia viikon ja hakiessani sitä sain noin 19-vuotiaalta pankkineidiltä ripityksen, kun en ollut ottanut lääkiksen opintosuoritusotetta mukaan. Tänään hukkasin Visa-korttini uudelleen. Kyllä kismittää. Aika laiha lohtu on se, että samalla löytyi tuo joulukuussa hukkunut kortti lompakon salapoimusta. Säikähdin, kun kortti ei ollut paikallaan lompakossa ja aloin penkoa. Sieltähän se löytyi. Alkoi hiljalleen ihmetyttää, kun joka paikassa, missä sitä halusin käyttää, kone herjasi "Geheimzahl falsch" (=väärä PIN-koodi). Luulin jo joutuneeni niin syvälle lomatunnelmaan, että olin unohtanut PIN-koodini, mutta sitten tajusin, että kortissa on väärä kuva ja expiry date, joten sen oli oltava joulukuussa kadonnut kortti. Korttia ei löytynyt mistään, joten se piti kuolettaa. Nyt mulla ei sitten oo pankkikorttia, jes. Just kun mä olin oppinut uuden tunnuslukuni. Onneksi Stockan kortissa on Masteri, niin jossain voi maksaa. Uusi kortti tulee viikon päästä pankkiin (OP ei lähetä sitä kotiin) ja koska mä oon silloin Kuopiossa, menee kortin saaminen seuraavaan viikkoon.

Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin - mä oon löytänyt useita kivoja kauluspaitoja täältä. Eka ostin tyytyväisenä pari alennettua paitaa hintaan 40 e/kpl ja sitten satuin menemään kauppaan, jossa hyvät ja kauniisti leikatut kauluspaidat oli 12 e/kpl, kaksi paitaa 19 eurolla. Vielä parempi! Långstrumpille tiedoksi: ostin myös yhdet ihan ookoo housut. Vyötä en ole ostanut.

Nakut saksalaiset

1998 mä kävin Baden-Badenissa kahdessa kylpylässä. Toinen niistä oli roomalainen kylpylä, jonne mennessä piti riisutua ensin nakuksi ja kietoutua paikalliseen pyyhkeeseen. Se pyhje päällä sitten kuljettiin salista toiseen ja kukin sali oli toista lämpimämpi (ensimmäinen jotain 45-asteinen, seuraava 55-asteinen ja viimeinen varmaan 70-asteinen) ja sen jälkeen liottiin kummallisen hajuisissa altaissa, joiden lämpötila vaihteli. Lopuksi pääsi riuskaotteisen naisen pestäväksi ja kunnolliseen kuumaan saunaan. Toki altaissa ja pesulla oltiin naakkenina ja ne oli tietysti unisex-altaita. Toinen Baden-Badenin kylpylöistä oli moderni kylpylä, jossa oli useita altaita, vesi oli kloorattua ja lapset pääsivät vesiliukumäkiin. Siellä oli sukupuolikoodatut puku- ja suihkuhuoneet ja allasosastolla oltiin uimapuvussa. Saunaosasto oli unisex ja ilman uimapukua. Saksalaiset suhtautuvat varsin mutkattomasti alastomuuteen (jopa länsisaksalaiset, koska em. esimerkit olivat siis Baden-Badenista vuodelta 1998).

Täällä hotellissa on myös sauna-pooliosasto, jossa on yhteiset suihkut ja saunat. Pukkaritilat ovat erikseen ja niissä on myös ns. kainostelusuihkut, mutta hienoimmat autopesulaa tai trooppista myrskyä jäljittelevät suihkut sijaitsevat yhteistiloissa. Uimapuku tulee jättää saunojen ulkopuolelle ja saunaan mennään pyyhe päällä (yllättävän kummallisen tuntuista). Saunoja on kolme: Finish Sauna (sic), Bio-Sauna ja jonkinlainen Hogwarts Expressin loosia ja Helsingin metrovaunua muistuttava höyryinen komero. Bio-Sauna on näistä eksoottisin - se on kuin haalea perinteinen sauna ilman kiuasta. Pesuhuoneen seinällä on todella monipolviset kuvitetut saunomisohjeet, joiden mukaan saunassa saa olla kerrallaan 10-12 minuuttia, saunassa pitää maata tai istua rentoutuneena (kuvien mukaan joko maata vatsallaan tai istua hankalassa 45°:n kulmassa). Saunomisen jälkeen pitää levätä istuen 2-3 min ajan ja tämän jälkeen tulee kaverin ruiskuttaa päälle puutarhaletkulla kylmää vettä. Tämän jälkeen pitää tanssia kylmässä suihkussa ja mennä kylmällä vedellä täytettyyn vannaan. Sen jälkeen pitää ottaa lämmin jalkakylpy ja levätä. Sitten voi mennä takaisin saunomaan. Saunojen lisäksi pesutiloissa on myös huone, jossa on useita lepolasseja, joilla alastomat saksalaiset makaavat rentoutuneena lukien Handelsblattia.

Hursti-kohun aikaan syntynyt nimbyilyä vastustava Kallio-liike on kiinnittänyt huomiota Alppipuiston puolesta -fb-grouppiin. Alppipuiston puolesta vastustaa Pisararadan ykkösvaihtoehtoa, joka toteutuessaan haukkaisisi palan Alppipuiston länsireunasta ja sen sijaan kannattaa ns. kolmosvaihtoehtoa, jossa raiteet vedettäisiin Alppilan ali ja joka maksaisi 300 miljoonaa euroa enemmän kuin ykkösvaihtoehto. Huikea summa! Vuonna 2010 koko Helsingin kaupungin kaikki investoinnit maksoivat yhteensä noin 700 miljoonaa. 300 milj ylimääräistä yhden kohteen yhteen pätkään tuntuu järjettömältä. Mä asetun tässä nyt poikkiteloin ja totean, että tää on pahimman luokan nimbyilyä. Oon ennemmin sen jätkän puolella, joka fb:ssä toteaa, että "Miksi historiallinen miljöö pitäisi säilyttää muuttumattomana? Onko Alppari arvokas vain sen näköisenä kuin se on nyt? Kaikki historialliset miljööt ovat syntyneet kun on muutettu vanhaa historiallista miljöötä". Toki ois kiva, ettei Alppipuiston sorsanpoikasten lampea jouduttaisi tuhoamaan, mutta vaikka se onkin ehdottomasti puiston paras osa, niin ei sekään ole 300 miljoonan euron arvoinen lätäkkö.

Elämyskameli suosittelee
yimbyily

Päänsärky

Internetvarkaiden uhallakin kerron olevani ulkomailla, nimittäin Berliinissä. Mukanani on Handyman ja Långstrump, joten matkalla on lämmin vittuilun ilmapiiri. Harmi vaan että mulla on eilisestä lähtien ollut ilkeä päänsärky, joka on kiristänyt mun pinnan ihan viimeisilleen enkä mä jaksaisi kuunnella vinoilua nyt yhtään. Toivottavasti päänsärky menisi nyt pois. Mulla ei yleensä särje päätä, joten en osaa suhtautua särkyyn osana elämää ja ihmisyyttä vaan kiukkuan.

Berliini on kyllä ihana. Ainoa Berliinin ihanuutta vähentävä seikka on se, että superärsyttävä Kemikaalikimara-blogin muija kertoo internetissä rakastavansa Berliiniä, mut se ei oo Berliinin vika. BBC:n ja kaikkien muidenkin sääprofeettojen mielestä täällä pitäisi sataa koko ajan, mutta silti aurinko paistaa. Tänään tuli pari tiukkaa kuuroa, mutta nekin kesti vain muutaman minuutin kerrallaan. Lämpötila on sellainen, että on mukava kävellä, ei tule liian kuuma (17-22°).

Me käytiin eilen katsomassa Bodyworlds-näyttely. Siellä on siis näytillä oikeita ihmiskudoksia, jotka on valettu hartsiin tms. Mä muistan, että vuonna 1998 se oli just lähtenyt Mannheimista, kun mä sinne mennä toohotin ja mua harmitti suuresti. Siitä lähtien mä oon halunnut nähdä sen. Ihan hienoja juttuja siellä oli, mutta tuli työasiat mieleen, joten mä en oikein päässyt mukavaan lomatunnelmaan. Mut nyt se on nähty eikä enää tarvii mennä. Hyvä niin.

Täällä tulee syötyä lähinnä itämaista ruokaa, koska se on niin halpaa ja etenkin vietnamilaisia ja thaimaalaisia ravintoloita on kaikkialla. Tänään käytiin kuitenkin perinteiseen saksalaiseen tapaan Vapianossa. Mä oon käynyt nyt kertaalleen Helsingin ja kertalleen Berliinin Vapianossa sekä S-ryhmän Bravuria-kopiossa. Nyt mä voin sanoa, että näissä kaikissa ruoka on oikein hyvää, mutta konsepti on kyllä aika ontuva. Mun mielestä ei oo siistiä seistä jonossa odottamassa ja katselemassa, kun se ruoka valmistuu. Mä istun sillä välin mieluummin kavereideni kanssa pöydässä tai teen sen ruoan sit ite, ni saa bologneseenkin herkkusienet mukaan. Täällä oli kyllä valittavana myös tummaa spagettia, mikä toki ilahdutti.

Saksassa on joutunut avartamaan harrastusmielipiteitään. Koska lähin maauimala on junamatkan päässä, mä en oo saanut houkuteltua seuraa sinne mukaan, joten on pitänyt pulikoida hotellin altaassa. Siinä ongelmana on se, että sen syvyys on vain 1,3 m, joten mukaan raahattu vesijuoksuvyö ei ole päässyt mukaan. Mä oon siis pitkästä aikaa uinut. Sekin on kyllä varsin mukavaa! Uskallan jopa nykyisin laittaa rintauidessa naaman veteen, joten niskakaan ei tule ylettömän kipeäksi. Pitää varmaan ostaa uimalasit, jotta voisi pitää vielä silmiä auki.

Lomakuvakisaan me ollaan annettu tällä matkalla nyt aika paljon tasoitusta. Kamera ei ole edes mukana  koko ajan ja ainakaan kuvia ei muisteta ottaa. Jos otetaan, niin niissä näkyy aina joko Handyman ja Långstrump tai mä ja Långstrump. Mulla ja Långstrumpilla on kiusaantuneet tai pitkästyneet ilmeet (koska Handymanilla kestää vähintään viisi minuuttia ottaa kuva, missä vaiheessa me ollaan yleensä jo kävelty pois kuvauspaikalta) ja Handyman näyttää vain urpolta.

Oho tulipa negatiivinen päivitys. Syytän silmän takana tuntuvaa kairaavaa kipua.

Juoksevaa proteiinia

Mä oon viime aikoina valinnut yhä useammin ruokajuomaksi maidon. Tarkemmin sanottuna kylmän rasvattoman luomumaidon (ja ei, en koe huonoa omatuntoa siitä, että näinä luonnollisuuden ja karppaamisen aikoina valitsen rasvattoman maidon). Nyt kuitenkin Långstrump kohkasi soijasta tehdyn maidonkorvikkeen erinomaisuutta ja totesi epämiellyttävästi, että maito alkaa mädäntyä jo suussa (varsin tarpeeton kommentti kerta kaikkiaan). Koska luotan Långstrumpin suosituksiin kuin vuoreen (recommended by Långstrump!), ostin soijatuotteen. Tänään aamulla otin jännittyneenä sitä aamupalan kanssa lasillisen. Maku hämmensi: ihan ookoolta se maistui, mutta vaikka en ollutkaan valinnut mitään vaniljatuotetta vaan ihan maidonkorvikkeen, oli maku selvästi makea ja vaniljainen. Sopii aamupalan kanssa kyllä ihan hyvin, varmaan menisi myös leivonnassa ja etenkin vaniljakastikkeen teossa, mutta ei sitä voi kuvitella lämpimän ruoan, esim. spagettikastikkeen tai lihasopan, kanssa juovansa. Niissä tilanteissa valitsisin ehdottomasti mätämaidon. Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Ostamani tuote oli Alpro Soya Light ja ihan tuoteselosteessa kerrotaan sitä makeutetun glukoosifruktoosisiirapilla, joten ei ole kumma että maistuu makealta. Omituista. Ehkä pitäisi kokeilla kaupan omaa merkkiä, Alprossa kun on muitakin kummallisia piirteitä.

Elämyskameli suosittelee
oikea juoma oikeaan tilanteeseen
nii ja sitä että joku nyt vihdoin haluaisi ottaa mun ilmaisen testivoittajavesivyön!