Leppävaaran uimahalli

Mä oon käynyt kymmenisen kertaa uudessa Leppävaaran uimahallissa, joten nyt on hyvä hetki esitellä se lukijakunnalle. Pääkaupunkiseudun kunnistahan Espoo on uimahallimielessä onnettomin. Uimahalleja ei ole juuri missään ja ne ovat olleet aika onnettomia. En ole käynyt Espoon keskuksen lähellä sijaitsevassa uudehkossa Keski-Espoon uimahallissa, mutta muut ovat tuttuja aiemmilta vuosilta. Tai Olarin hallissa mä en oo käynyt, mutta 15 metrin pituinen ja 1,5 metrin syvyinen allas ei toimi vesijuoksuun, joten ei kiinnostakaan. Espoonlahdessa mä en oo ollut vuosiin. Tapiola on ihan hyvä, mutta suihkut on sohlot.

Espoo on tehnyt nyt linjauksen, että uimahallikäynti maksaa vitosen ja jokaisessa uimahallissa on käytössä ranneke, jolla avataan portit ja joka toimii pukukaapin avaimena. Mulle tällainen rannekesysteemi on tuttu kylpylöistä ja myös aiemmin käyttämälläni kuntosalilla oli samankaltainen pukukaapin lukitussysteemi, joten en kokenut hankaluutta sen käytössä. Jos kokemusta laitteistosta ei ole, ei voi ranneketta osata käyttää, kun missään ei ole minkäänlaisia ohjeita. Melkein joka kerta olen nähnyt uimahallissa ventovieraan nakupellen opastavan toista käyttäjää kaapin käytössä. Kyllä sen kerrasta oppii ja voi oppiessaan tutustua alastomiin ihmisiin, mutta sellainen nilkka-avain toimii opettamattakin. Just sayin'.

Sekä Tapiolassa että etenkin Leppävaarassa on sellainen kummallinen arkkitehtoninen erikoisuus, että halliin tulevat ja sieltä lähtevät ihmiset joutuvat kulkemaan allastilassa talvivällyt päällä. Tämä on kerrassaan outoa. Leppävaarassa ei sentään ulko-ovi ole allastilassa kuten Tapiolassa, mutta ongelmana on kuitenkin se, että ulkovaatteissa tulee mahdottoman kuuma. Ei tuntuisi mahdottomalta eristää käytävä- ja allastiloja toisistaan. Ei se olekaan mahdotonta, sillä esim. Töölön, Mäkelänrinteen ja Kisahallin uimahalleissa se on onnistuttu tekemään. Yrjönkadulla ei, mutta se on rakennettu sata vuotta sitten. Kuvittelisi, että se olisi energiatehokastakin.

Leppävaara on hyvä halli. Siellä on tosi monta allasta: 25 metrin uima-allas, iso lastenallas, kaksi poreallasta, muutaman metrin pituinen kylmäallas, suuri terapia-allas sekä 25 metrin pituinen yhdistetty hyppy- ja vesijuoksuallas. Mä todella tykkään siitä, että vesijuoksijat ja uimarit on eri altaissa, koska siten uimarit eivät koe vesijuoksua uhkana (vrt. muutama vuosi sitten joku kirjoitti loukkaantuneen kolumnin, että kun nyt Uimastadionin altaasta neljännes on varattu vesijuoksijoille, niin pitäiskö paikan nimikin muuttaa Vesijuoksustadioniksi). Lisäksi vesijuostessa on kiva katsella hyppijöitä. Hyppypaikat on lisäksi todella fiksusti rakennettu niin, että ne eivät ole allekkain vaan vierekkäin, joten siinä voi monta ihmistä hypätä yhtä aikaa. Kymmenen metrin tornia siellä ei ole. Lisäksi mun vesijuoksuaikaan siellä on pari kertaa sattunut olemaan kuviouintiseuran harjoitukset ja sitäkin on kiva katsella. Kaiken kukkuraksi silloin, kun ei ole kuviouintia, siellä on radio päällä, joten ei ehdi puuduttaa. Leppävaarassa on myös maauimala, jonne pääsee toukokuun puolivälistä lähtien. 50 metrin ulkoallas niinku Stadikallakin! Makeeta.

Tyhmä ratkaisu on ollut valita poikkeuksellisen liukkaat lattialaatat allastiloihin. Ne ei oo ees kovinkaan kauniit, sellaiset latteat beiget 10 x 10 cm:n kokoiset laatat, joissa on vähän rypytystä, mutta ei selvästikään tarpeeksi. Pitää kävellä tosi varovasti. Toivottavasti ei käy rautavaaroja kellään.

Suihkuja on tosi monta, hyvä juttu. Valtaosassa pitää pärjätä ilman käsisuihkuja, mikä on jotenkin kummallista. Luulisi, että hintaero ei olisi niin merkittävä. Kaksi saunaa ja höyrysauna. Toinen perussaunoista on nimeltään "sauna" (bastu) ja toinen "löylysauna" (hetbastu). Kuitenkin molemmissa on löylykiulu ja pelkkä bastu on kuumempi kuin hetbastu. Höyrysauna on kiva, mutta jäähtyy ja höyry häviää todella nopeasti, kun ovi avataan. Pieni astmaatikon höyrypuhina lattianrajassa ei tunnu riittävän. Siellä tulee kylmä, jos useampi ihminen sattuu avaaamaan oven viiden minuutin sisään.

Tiivistelmä: hyvä halli, parasta on monet altaat ja etenkin erillinen vesijuoksuallas. Sijainti Lauttasaaresta nähden hankala, mutta ritarillinen Handyman on toiminut kuskina. Seuraa saa hyvin, siitä +. Yhtä hyvä kuin Mäkelänrinne, mutta jäänee Stadikkakaudella kakkoseksi, vaikka kyllähän se uusi maauimala on käytävä tsekkaamassa.

Ihmiskunnan vihollinen numero 1

Mä oon luonnollisesti ottanut influenssarokotuksen. En sanalla sanoen ymmärrä, miksi joku ei sitä ottaisi, mutta en aio nyt paneutua siihen. No, sain rokotteesta huolimatta influenssan. Korkea kuume kuin kolmivuotiaalla, vähäinen yskä, päänsärky ja yleisesti hakattu olo. Takareidet oli niin kipeät, ettei voinut polvia suoristaa. Koko ajan jaksoin kuitenkin onnitella itseäni siitä, että olin ottanut rokotteen, sillä vaikka se ei ihan aina taudilta suojaamaan, antaa se kuitenkin hyvän suojan vakavimpia tautimuotoja vastaan. En siis joutunut teholle vaan toivuin melko nopeasti. Aloitin jopa mikrobilääkityksen (Tamiflu), koska astmaatikolle influenssa ei ole välttämättä ihan välipala. Se on ihmelääke ja nyt olen ihan terve. Tai pieni yskä vielä luonnollisesti on, mutta muuta en odottaisikaan. On kiva olla taas terveenä!

Edellisessä postauksessa kerroin silmäongelmistani. Ne ovat edenneet siihen pisteeseen, että kävin silmälääkärillä ja sain silmälasireseptin. Etenkin oikeassa silmässä on probleemaa ja sen takia lasi on kohtuullisen vahva ensimmäiseksi linssiksi ja siihen tottuminen vie aikaa. Aamuisin näkö on itse asiassa niin tavallinen, että unohdan laittaa lasit päähäni melkein joka aamu. Tämän vuoksi säilytän niitä käsilaukussa. Viimeistään töissä jossain vaiheessa pengon käsilaukkuani, löydän ne etsiessäni jotain muuta ja laitan ne päähäni. Ja kun koko päivän ne on päässä, en illalla enää mitään niitä ilman näekään. Aivot on kumma elin.

Mä kävin perjantaina ekaa kertaa elämässäni elokuvissa Espoossa. Olin maanpaossa asunnostani Lankomiehen tykönä ja niinpä se herrasmiehenä vei mut katsomaan Star Warsia Selloon. Kumpikaan meistä ei ole erityinen StaWa-entusiasti, minkä ehkä voi arvata siitäkin, että me käytiin katsomassa se helmikuussa, mutta onhan se nyt tapaus. Eihän se mikään loistava elokuva ollut, mutta sellainen viihdyttävä amerikkaleffa. Ihan jees. Meidän takana istui läjä esiteinejä, noin 10-vuotiaita poikia. Ne ei osanneet käyttäytyä yhtään. Juttelivat ihan koko ajan meluisasti. Ei mitään kuiskailua. Melukohdissa huutoa. Mä totesin alkuvaiheessa olevani 35-vuotias täti-ihminen, joten käännyin ja suhisin pahaenteisesti, mutta eihän se kauaa tehonnut. Kyllä mä sen seuraavankin varmaan käyn katsomassa, mutta en ihan vielä mene ensi-iltalippujonoon.

Elämyskameli suosittelee

influenssarokotus