Tuesday, July 21, 2009

Back to work

Työttömyys on ohitse. Aloitin uudessa työpaikassani eilen. Nyt kyseessä on suurehko terveysasema suuren suomalaisen kaupungin tiiviisti asutulla alueella. Ihan hyvä paikka toistaiseksi. Toki vähän kömpelyyttä alussa ihan kuin ne eivät olisi tienneet että mä oon tulossa. Avainta ei ollut löytyä, pomon piti murtautua lukittuun kaappiin ja varastaa avain mulle. En tajunnutkaan, kuinka tärkeä työpaikan avain on, mutta ilman sitä mä en päässyt edes vessaan saati vessasta takaisin työhuoneeseen. Eilen ei ollut tietokoneongelmia mutta jostain syystä tänään mä olin kadonnut täysin kaupungin työntekijöiden rekisteristä ja multa oli siis viety tunnukset verkkoon ja sähköpostiin. Tää on mun mielestä vähän outoa, koska mä oon kuitenkin jo pidempään ollut samalla työnantajalla. En saanut tunnuksia tänään, tulevat varmaan loppuviikosta. Pomo joutui päästämään mut verkkoon tunnuksillaan, mikä aiheutti ongelmia sekin - kone meni nukkumaan useita kertoja päivässä ja mun piti aina soittaa pomo paikalle avaamaan se salasanallaan. Noloa.

Kiusallisinta uudessa työpaikassa oli se, että heti ekana aamuna ennen yhdeksää jouduin pyytämään vapaapäivän ensi perjantaille. Tuli kuulemma pakollinen matka Itä-Suomeen. Mä inhoan sukujuhlia, jätin jopa häät järjestämättä tän syvän inhon vuoksi (ja sen takia että Handyman vaati). Nyt kuitenkin täytyy lähteä sukujuhliin eikä siellä ees oo yhtään mun sukulaista! Mä oon aina jotenkin kiusaantunut Handymanin suvun keskellä. Avioliitto on syvältä.

Handyman jatkaa lomailua. Se on oikeestaan aika kiduttavaista kun ite joutuu lähtemään töihin kamalan aikaisin aamulla ja Handyman jää tänne puuhastelemaan omiaan. Matkalla töihin jo osaa suhtautua tulevaan työpäivään positiivisesti, on kiva kun on tekemistä päivisin. Lisäksi saa rahaa! Palkka on erinomaisen mukava asia. On myös ihan kivaa tavata uusia ihmisiä ja pystyä auttamaan niitä. Mutta pakkoko niitä on auttaa heti aamusta?! Noh, kunhan rytmin saa takaisin terveeseen kymmeneltä-nukkumaan-kuudelta-ylös-systeemiin, niin työkin maistunee herkullisemmalta.