Tuesday, August 11, 2009

Syksyn makua ilmassa

Syksy on enemmän tunnetila kuin vuodenaika. Sen alkaminen on vuodenajoista kaikkein eniten tunnekysymys. On toki monia definitiivisiä syksyn määritelmiä - esim. se päivä kun joutuu vaihtamaan umpikärkikenkiin, kun vaihtaa tavarat tummasävyiseen käsilaukkuun tai kun tulee ensimmäistä kertaa kylmä. Jotkut puritaanit asettavat syksyn alkamisen kalenterin mukaan esim. koulunalkamispäivälle tai syyskuun alkuun. Mulla syksy alkaa siitä, kun pitää ruveta neulomaan. Toissapäivänä siis alkoi syksy. Eri syksyinä neulotaan eri tuotteita - joskus lapasia, joskus sukkia ja joskus paitaa. Tänä syksynä neulotaan ilmeisesti villahousuja kestovaippakäyttöön. Uskon, että joskus vielä syntyy lähipiiriin semmoinen vauva, joka käyttää harso-villahousuyhdistelmää. Ihan henkeäni pidätellen en noita pöksyjä tee (ei oo vielä kestovaippavauvoja tulollaan missään suunnassa), mutta ne ovat juuri sopivaa syksyajanvietettä: syntyvät nopeasti eikä tarvitse päätellä kuin neljä langanpäätä eikä oo saumojakaan. Perfection. Esim tumpuissa on kuitenkin yhteensä 8 langanpäätä pääteltävänä.

Töissä on edelleen hauskaa. Työtahti on selvästi kevyempi kuin aiemmissa työpaikoissa ja työt saa aina tehtyä virka-ajan puitteissa. Työmatka on oikein sopiva vartin pyrähdys ja huomenna odotellaan ensimmäistä sateista työmatkaa. Potilaat ovat melko tyytyväisiä saamaansa palveluun, koska odotusaika vastaanotolle kiireettömässä asiassa ei ole mahdoton (yleensä pari viikkoa). Akuutti- ja puhelinaikojakin on riittämiin.

Meillä on ollut nyt vähän elektroonista ongelmaa täällä kämpässä, kun muuton jälkeen huomattiin, että yksi kattohalogeeneista oli toimimaton eikä polttimon vaihto auttanut asiaa. Toissapäivänä lisäksi vessan valo sai slaagin ja rätisi ja hajosi. Onneksi se tapahtui Handymanin läsnäollessa, jos oisin ollut kotona yksin, oisin mäkin voinut saada slaagin ja ainakin rätistä. Handyman avasi suvereenisti valaisimen ja irrotti sen seinästä huomatakseen, että sähkötyöt on 13 vuotta tehty aikamoisella pieteetinpuutoksella ja kotituunausmeiningillä. Vaikka Handyman osaakin melkein kaiken, niin nyt tuli Aarnelle duunia. Aarne on Långstrumpin luottosähkömies, herttainen ja mainio kaveri, joka tuli tarkastamaan tilanteen ja sai kuin saikin homman kondikseen, vaikka aluksi omia taitojaan vähättelikin. Aarne ns. hoiti homman kotiin ja nyt mä taas näen laittaa ripsiväriä. Hyvä Aarne!

1 comment:

Anonymous said...

Jes! Go Aarne!