Katseluloma

Kuvatenttiin on kolme viikkoa ja mä aloitin lukuloman. Puristit voi nyt todeta, että ei kuvatenttiin voi lukea vaan riittää kun katselee kuvia tarpeeksi tarkasti. Mulle ei taida se riittää. Täytyy lukeakin. Olen suunnitellut lukupäiväni siten, että aamuisin käyn uimassa tai kuntosalilla, puolenpäivään mennessä asemoin itseni lukutilaan ja jatkan jonnekin alkuiltaan saakka. Joinain päivinä saan tavata ihmisiä. Päiväunia saa ottaa. Viikonloppuisin saa lukea, mutta ei ole pakko. Päivystykset ovat oppimistilaisuuksia ja päivystysvapaalla saa ottaa rennosti. Ois kiva päästä läpi, mutta jos ei niin sitten huhtikuussa uudestaan.

Pakkanen muuttaa jotenkin ihmisen lämmönsäätelyä. Meillä on sisälämpötila nyt noin +20° eli pari astetta viileämpää kuin mukavana syksyaikana (ja 10° viileämpää kuin helteellä), mutta mulla on kamalan kylmä, jollei mulla oo kotihousujen alla pitkiä kalsareita. Sohvalla tarvitsen vielä torkkupeiton. Eilen nukuin päiväunet villapeiton alla kahdessa paidassa, kotihousuissa ja pitkissä kalsareissa. Siltikään ei ollut lainkaan kuuma. Töissä mulla on myös pitkät jörskit työhousujen alla. Onkohan mulla normaalisti jatkuvasti kylmä kun pitkät kalsarit ei tunnu olevan yhtään liikaa vai viluttaako pakkanen sisälläkin? Mielenkiintoinen ilmiö. Onneksi mä ostin pari vuotta sitten viidet pitkät kalsarit, on siis millä edustaa.

Meillä oli toissaillan Lettipitkon kymmenkuinen lapsi hoidossa. Pitkästä aikaa tuommoinen pieni hoitolainen. Menestyksekäs ilta - lapsi oli tyytyväinen, hoitohenkilökunta oli tyytyväinen ja vanhemmat olivat tyytyväisiä. Kyseinen hoidokki asuu Ruotsissa ja on maahanmuuttajataustastaan huolimatta omaksunut ruotsalaisen iloisuuden. Hän ei vierastanut ollenkaan, vaikka otollisessa iässä onkin ja kitisikin vain bussissa, kun oli kuuma, ja illalla, kun heräsi uniltaan toteamaan, että mamma on poissa. Muuten röhki innoissaan ja osallistui mielellään jauhelihakeiton tekemiseen järsimällä kulhonnuolijaa. Lisäksi hän toi huomaavaisesti tuliaiseksi erimakuisia Loka-vesiä (mm. kesämaku lemon pie, kaikkien vissyjen kuningas) ja Ahlgrens Bilar -makuisia Polly-karkkeja, Lapsen hoitaminen oli raskasta, mutta hauskaa. Erityisen hauskaa siitä teki se, että Lettipitko pääsi pitkästä aikaa hippaamaan ja pitämään hääparille kännisen puheen. On kiva voida olla avuksi.

Elämyskameli suosittelee

Alppiharjun nisäkäshoitola (ei jyrsijöille tai merinisäkkäille)