Büroslavia

Lauantain vastoinkäymiset - matkalle jääneet laukut ja autovuokraamon kädetys - ovat takana. Mun etukäteen hurjasti jännittämä sisäänmuutto meni kuin sadussa. Yksi kolmesta muuttomiehestä oli telonut itsensä jalkapallokentällä, mutta se ei haitannut, sillä olin tietämättäni buukannut yhden isä-poikaparin, joten miehiä oli sittenkin kolme. Lisäksi näistä kolmesta miehestä kahdella oli yhteensä 38 vuoden muuttoammattilaisura takana. Äijät kantoivat ongelmitta useamman laatikon kerrallaan ja jopa neuvoivat mua, että miten asuntoa kohdellaan ("älä laita sitä ristikkoa nojaamaan seinään, tulee jälki! Laita nojaamaan laatikkoa vasten"). Kaksi isoa, pienestä remonttiovesta mahtumatonta mööpeliä (ruokapöytä ja sohvan runko) ne kuljetti autotallin kautta kärryllä, joka sattui olemaan niillä mukana. Uskomatonta. Koko homma kesti kolme varttia. Ihan mieletöntä. Mä luovutan kaikki ennakkoluuloni fb:n kirppariryhmistä. Tai ainakin niiltä saa ammattitaitoista muuttoapua lyhyellä varoitusajalla.

Nyt on sitten purettu laatikoita, mikä onkin vaikeaa lähinnä siksi, että ei ole säilytystilaa. Vaatteita varten pitäisi käydä Ikeassa ostamassa PAX-säilytysratkaisu, mikä pelottaa mua jo edeltä. Ainoa PAX-kokemus, joka mulla on, on Långstrumpin edellisen asunnon PAX, jota varten jouduttiin kärsimään ja jopa tappelemaan kauniaislaisen suomenruotsalaisen sedän kanssa. Mutta ei auta - muita säilytysratkaisuja ei Ikealla ole eikä mamulla ole varaa non-Ikeaankaan. Täytyy siis vetää syvään henkeä ja mennä Ikeaan. Menen heti, kun kärsivällisyys riittää.

Eilen oli tehokas päivä. Aloitettiin heti aamusta käymällä kunnantalolla rekisteröimässä itsemme asukkaiksi. Sitten käytiin passikuvassa (joka paikkaan ne kuitenkin haluaa valokuvan), liittymässä sairaskassan jäseniksi, verovirastossa ja pankissa. Nyt on veronumero ja pankkitilikin. Sitten tilattiin internetliittymä, TV-paketti ja lankapuhelinliittymä (koska internettiä ei saa ilman lankapuhelinliittymää. Tietenkään). Nämä kaikki oli hankittu kolmeen mennessä. Ja välissä oli pitänyt kotonakin käydä. Saksalaiset ovat innoissaan bürokratiasta, mutta ei ihme - se on valtavan tehokasta.

Mutta sitten se taas alkoi, mamu-experience. Autonvuokrausfirmasta oli sanottu, että tulkaa kolmen jälkeen. Vuokrausfirma ei ole Tübingenissä, koska otimme auton läheltä lentoasemaa. Sinne matkustusaika hitailla lähijunilla kesti 80 min. Kun saavuimme paikalle vähän ennen viittä, ei firmassa ollut ketään (menee kiinni kuudelta). Ovessa oli lappu, jossa oli puhelinnumero. Numeroon ei kukaan vastannut. 10 min odotuksen jälkeen pari äijää tuli paikalle ja avasi oven. Kun ilmoitettiin, että tultin hakemaan auto, nämä totesivat, ettei mitään autoa ole. Olivat odottaneet meitä kolmelta ja kun ei tultu, oli meille varattu Opel Astra poissa. Siinä vaiheessa mä aloin jo pikkuisen hermostua, meille kun oli sanottu, että tulkaa kolmen jälkeen ja viideltä on kolmen jälkeen. Kundi soitti jonnekin ja sanoi, että kohta auto tulee. Ei ne olleet sitä kellekään vuokranneet vaan kolmas firman jannu ajeli sillä omia asioitaan. Tehtiin paperit valmiiksi, lupasivat jopa hyvittää meidän ylimääräiset juna- ja bussilippumaksut. Sitten mentiin tietysti tarkistamaan auton jo olemassa olevat naarmut. Se ei ollut ihan helppoa, koska auto oli likainen. Ne ei olleet siis pesseet sitä edellisen vuokraajan jäljiltä! Handyman löysi pienen naarmun kuskin ovesta, johon jantteri totesi, että "toi on niin pieni, ettei sillä oo väliä. Vasta kahden euron kolikon kokoiset naarmut me merkataan". Kun kysyttiin, että kai tämä lukee vuokrausehdoissakin, niin ei kuulemma lukenut. Ihme vellihousutoimintaa. Kirjoitat sen nyt siihen. Urpo.

Kun viimein päästiin tällä vuokra-autolla matkaan, todettiin, ettei Opel todellakaan ole hyvä auto. Kun painaa esim. ohitustilanteessa kaasun pohjaan, kierrokset nousevat ja moottori vinkuu, mutta nopeus ei nouse. Kun sitten hetken jurnuttaa kaasu pohjassa, kiihtyy auto varsin laiskasti. Ja parkkitutka piipittää herkästi kuitenkaan näyttämättä, että missä päin sen mielestä on ahdasta. Ostaisin vaikka Citroënin mieluummin (en kuitenkaan osta).

Nyt pitää lähteä eläkevakuutusasioita hoitamaan. Koskaan ei ole liian aikaista.

Elämyskameli suosittelee

Opel Astran ja ennen kaikkea autonvuokrausfirma Enterprisen välttäminen