Läheltä piti

Nyt on ollut vaikeaa. Eilen oli ekaa kertaa vakavasti sellainen fiilis, että mä jätän tän Saksa-projektin tähän ja luikin häntä koipien välissä takas Helsinkiin. Soittaisin Suomen pomolle, että tehdäänkin sillee että tulen ensi viikosta lähtien takaisin töihin eikä puhuta tästä Saksa-bisneksestä enää ikinä mitään. Hiljaa maksaisin kiltisti vuoden vuokrasopimukseni ja muuttaisin vanhempien luo, koska oman asunnon vuokralaisilla on puolen vuoden irtisanomisaika. Sain nimittäin vihdoin viime perjantaina viimeisenkin paperin lääkärinoikeuksien hakemista varten käsiini ja vein paperinipun osavaltion terveysministeriöön voitonriemuisena. Oikeuksia lupailtiin sieltä 7-14 päivän kuluttua. Ei paha. Saksa-pomon kanssa oli sovittu, että mä meen oikeuksien puutteesta huolimatta töihin sovitusti maanantaista lähtien, mutta viikon sisään mulla ne oikeudet olis - no problem. Hyvä fiilis jes.

Eilen puolenpäivän maissa tuli osavaltion bürokraatilta sähköposti, että no kato muutama paperi vielä puuttuu. Esim. kopio mun alkuperäisestä lisensiaattitodistuksesta (siis käännös siellä oli, mutta se alkuperäinen suomenkielinen paperi, en tiedä mihin ne sitä käyttää. Eikö niillä oo riittävästi piirustuspaperia siellä?) ja suomalainen rikosrekisteriote. No nää oli ihan kopioitavissa. Lisäksi mun pitäisi kirjoittaa vapaamuotoinen ilmoitus siitä, että haluan työskennellä nimenomaan Baden-Württembergin osavaltiossa enkä ole hakenut oikeuksia muissa osavaltioissa. Nou problem. Vaikeammaksi osoittautui se, että tarvitsivat myös certificate of good standing -paperin, virallisen B2-tason kielitodistuksen yleisestä ja C1-tason kielikokeen lääketieteellisestä kielitaidosta. Mä tiedustelin, että kun en oo ikinä moisesta hyvän aseman sertifikaatista kuullutkaan niin että mistä semmoisen saisi. Ja kun oon ny Suomessa tehnyt tuon virallisen C1-tason yleisen kielikokeen niin piisaisko se? Byrokraatti oli sitä mieltä, että juu kyllä se Goethe-instituutin paperi riittää ja ehkä me hyväksytään tää sun lähettämä Valviran paperi certificateksi, mutta sinne lääketieteelliseen kielikokeeseen pitää ny kyl mennä. Ja seuraava vapaa tenttihetki ois sitten 14. maaliskuuta, tulosten saaminen kestää 2-4 viikkoa. Että ilmoittaudupas tyttö ny sinne.

Mitä helkkaria?! Tenttejä järjestetään pari-kolme kertaa kuussa, esim tällä viikolla kaksi kertaa, mutta ennen maaliskuun puoliväliä ajat ovat täynnä. Jos olisitte viitsineet nettisivuillanne kertoa, että sellainen pitää tehdä, niin olisin mennyt viivana jo pari viikkoa sitten. Mutta ilmoitatte nyt sitten viikkoa ennen työn alkua, että eiku hei tää koe! Ja että minkäänlaista työtä missään sairaalaympäristössä ei vankilatuomion uhalla saa tehdä hetkeäkään ennen sitä paperia, jonka saa ostaa 200 eurolla, kun on käynyt tässä 165 euron kokeessa ensin (kunhan on sitä ennen käynyt siinä 170 euron yleisessä kielikokeessa). Tää tieto lannisti niin kovasti, että jopa minä, Handymanin sanoin kivisydäminen paska, tirautin pienen itkun. 

Työnantajakin jo hermostui, mutta mun onneksi byrokraatille eikä mulle. Niillä on ollut useita vierailevia lääkäreitä töissä, joista valtaosa EU:n ulkopuolelta ilman mitään kielitaitoa (edes englantia) eikä oo mitään byrokratiaongelmia ollut. Kaikki paperit on tulleet heti. Lisäksi Saksassa on sellainen periaate, että pyritään tukemaan a) naisten, b) ulkomaalaisten ja c) vaikeavammaisten työllistymistä julkiselle sektorille ja mä oon kahta edellä mainituista (tarkennus: a ja b). Niinpä mä hankin halutut kopiot ja menin tänään sovitusti pomon puheille. Pomo soitti tälle byrokraatille puolen tunnin puhelun, jossa vetosi mm. nykyiseen punavihreään hallitukseen, jonka aikana nämä nais- ja ulkomaalaissäännöt on kehitetty. Tähän byrokraatti totesi pomon olevan väärässä: hallitus ei ole punavihreä vaan viherpunainen. Jostain syystä pomon piti luetella mm. kaikki eri radiologiset modaliteetit, jotka firmassa on käytössä sekä kirota useaan otteeseen, että jo on kumma kun me saataisiin EU:sta kotoisin oleva jo valmiiksi koulutettu naispuolinen erikoislääkäri, joka osaa saksaa "paremmin kuin minä (his words, not mine)" eikä kelpaa! Byrokraatti yllättäen heltyi vanhan schwaabiherran vakuutteluista ja lupasi mulle väliaikaiset oikeudet, jos pomo kirjallisesti todistaa mun lääketieteellisen sanaston olevan sitä tasoa, että ne voi maksaa mulle palkkaa. Huh!

Eli nyt mä saan aloittaa maanantaina, jeejeejee! Heti maanantaiksi mulle on varattu paikka lääkäreiden IT-koulutuksesta klo 9-17. Kuulostaa hyvältä aloitukselta, tietotekniikkaa saksaksi. Ja siis kyllä mun tietysti pitää mennä sinne lääketieteelliseen kielikokeeseen silloin maaliskuun puolivälissä. Voin alkaa kohta murehtia sitä, koska siellä pitäisi paitsi osata kieltä, myös "tavallisimpia yleislääkärin potilastapauksia" ja kokeeseen kuuluu esim. potilaan kanssa kommunikaatiota (eli mun pitäisi osata kertoa jostain verenpainetaudin elintapahoidosta ja antaa polviartroosin jumppaohjeita). Siitä vasta murhe syntyy, enhän mä osaa mitään peruslääketiedettä enää edes suomeksi! Saati että tietäisin, mitä joku kutina tai juiliminen on saksaksi. Mutta eka mä riemuitsen, että pomo sai nitistettyä byrokraatin.

Ai niin tai ihan eka mä meen Suomeen. Istun nimittäin juuri Stuttgartin lentokentällä, lento Hampurin ja Helsingin kautta Kuopioon lähtee 65 minuutin päästä. Tää kaikki paperikammotus on johtanut siihen, etten ole ollenkaan muistanut jännittää huomista päivystys- ja neuroradiologian päivien paneelikeskustelijan osaani. Ehkä sitten ensi yönä.

Elämyskameli suosittelee

kivat pomot