Thursday, November 11, 2010

Pari senttiä latvoista

Kampaajalla käynti ei oo mulle mikään hemmotteluhetkonen. Mä käyn siellä säännöllisesti 5-6 viikon välein, kun tukka alkaa olla mahdoton käsitellä. Mä käyn aina samassa kampaamossa, jossa kuitenkin vaikuttaa kampaaja vaihtuvan joka päivä. Kaikki ovat mukavia ja puhuvat melko huonosti suomea, joten ei tarvitse kuunnella hölpötystä vaan voi keskittyä omiin ajatuksiinsa ja/tai Radio Novaan, joka soi siellä kampaajatytöstä riippumatta. Mua alkaa aina vietävästi väsyttää kampaajan tuolissa, joten onneksi mun leikkaus kestää nykyään vain 30 min. Jos haluaisi väriä tai permanenttia, niin mä tarvisin varmaan jonkun niskatyynyn, että pää pysyisi pystyssä.

Niin monet TV-ohjelmat on kauheita. Kategorisesti mua ärsyttää kaiken maailman kohuohjelmat (ennen kaikkea MOT ja A-Talk) aiheesta riippumatta. Tää tuli mieleen, kun tässä kirjoitellessani telkkari on auki ja jonkinlainen 19-vuotiaan sanavarastolla ja äänenpainoilla änkyttävä varsin nuori nainen yrittää ilmeisesti esittää hyökkäävää toimittajaa. Äsken se työnsi jollekin "Evelle" luettavaksi Trendin, jossa masentuneille nuorille naisille oli puettu Stockalta ostettuja Espritin vaatteita ja halusi tietää, onko tämä mainos. Mitä väliä? Miksi masentuneet nuoret suostuu pukeutumaan Stockalta ostettuihin Espritin vaatteisiin, jos siinä on jotain eettistä ongelmaa? Ja siis tiesittekste, että kolmelta taustatoimittajalta meni yli kaksi tuntia, kun ne leikkasi lehdistä mainokset pois?!? MOT on ehkä vielä pahempi, koska asiat esitellään vain yhdestä näkökulmasta ja luonnollisesti pyritään uskottavuuteen, jolloin katsojat tietysti uskoo sen näkökulman eikä tuu ajatelleksikaan mitään muuta mahdollisuutta ko. aiheeseen. Tällainen journalismi on vastenmielistä. A-Talkissa sentään on useita keskustelijoita (joskin 10 min katselulla ei selviä, kuka on mitäkin mieltä, koska juontaja tuntuu syyttävän kaikkia piilomainonnasta). Siis mun ei pitäisi katsoa näitä edes vahingossa. QI telkkariin vain, niin pysyy paremmalla tuulella.

Elämyskameli suosittelee
TV1:n tutkivan journalismin välttäminen

2 comments:

Anonymous said...

joo, ymmärrän hyvin! siksi mulla ei oo telkkaria. joskus kaikpaan kyllä dokumenttiohjelmia, mutten muuta.

mulla herää sama agre kun luen yleisönosastokirjotuksia. nyt erityisesti vituttaa uuspaavalnimei ja persut. miten urheilu, missiys tai muusikon ura pätevöittää politiikkaan?? ja persut on keski-ikästen pappojen kehitelmä, joka olis ollu ok ehkä joskus 70-luvulla. sen näkee erityisen selvästi kun vähän vilasee esim. tätä linkkiä: http://www.perussuomalaiset.fi/arvomaailmamme

puolet koko jutusta

Polaah said...

Heeei, sieltä tuli Nuorten Äänen toimittama A-Talk (tms), siitä oli Hesarissa juttua tänään että tosiaan nuoret pääsi itse tekemään ohjelman heitä kiinnostavasta aiheesta (piilomainonta tai jotain) ja uskoisin, että tulos on sen mukaista..

"19-vuotiaan sanavarastolla ja äänenpainoilla änkyttävä varsin nuori nainen" pitää varmaan aika täysin paikkansa, jotain tota ikäluokkaa ne "toimittajat" siellä Nuorten Äänessä lienee.