Kulttuuritalo

Me asutaan siinä määrin lähellä Kulttuuritaloa, että me käydään yleensä äänestämässä siellä. Nyt sitä on kuitenkin pari vuotta remontoitu ja me ollaan äänestetty presidenttiä ja kunnallispoliitikkoja muualla. Remontti valmistui loppukeväästä ja niinpä me päästään pohtimaan euroedustajia taas Kulttuuritalossa. Kulttuuritaloa ei suotta kutsuta leikkisästi Sirppiliiteriksi, se näet valmistui 1958 SKP:n tilauksesta. Nyt peruskorjauksen myötä Kulttuuritalo yrittää karistaa vasemmistomenneisyyttään harteiltaan ja jatkossa siellä järjestetään paljon konsertteja, joissa esiintyy muitakin kuin taistolaisia ja niiden lapsia.

Mä oon käynyt ennen remonttia Kulttuuritalolla Seminaarinmäen mieslaulajien konserteissa ja nyt eilen käytiin sitten isommalla porukalla tutustumassa peruskorjauksen tuloksiin Erinin keikan varjolla. Ihan samanlainen se on kuin ennenkin eli hyvin on säilytetty fiilis. Erin oli mainio. Kulttuuritalon konsertissa ei toki ihan hirveesti pysty bilettään, mutta loppua kohti saattoi jo nousta istumasta hieman hillitysti polvia notkistamaan. Melkein kaikki hitit oli jätetty loppuun, joten keski-ikäinen yleisö ei olisi ehkä aiemmin juuri bilettänytkään. Oli hauskaa ja mun suosikit kuultiin, joten ei valittamista.

Me ollaan nyt just matkalla Ylöjärvelle mun vanhimman kummipojan 11-vuotissynttäreille. Mua viehättää suuresti se, että koska mä olin 22-vuotias kummipojan syntyessä, oon mä nyt 33 kun se täyttää 11 ja jatkossa 44 kun se täyttää 22. Ja koska mulle on tänä vuonna syntynyt kaksi kummilasta, on meillä samanlainen synttärisynkka. 11:n kertotaulu on hulvaton!

Mä ostin kyseiselle kummipojalle 11-vuotislahjaksi yhdessä sen toisen kummitädin (eli Pikkusiskon) kanssa bluetooth-kuulokkeet. Handyman hillui lauantain vastaisena yönä liesussa puoli neljään saakka, joten mun piti mennä lauantaiaamupäivänä yksin Verkkikseen niitä ostamaan. Enhän mä osaa semmoisia valita, joten olin etukäteen kysynyt Handymanilta sopivan mallin ja merkin (Sony DR-BTN200B). En löytänyt niitä hyllystä, vaikka internet oli väittänyt niitä löytyvän. Menin siis kysymään myyjältä bluetooth-kuulokkeiden paikkaa. Verkkis-jolppi kysyi multa ystävällisesti, että onko jotain tarkempaa toivetta ja kun mä sitten ulkomuistista luettelin, että Sony DR-BTN200B ois hakusessa, niin se katsoi mua kuin Sademiestä. Handymanin mielestä mun pitäisi hävetä sitä, että mä saan Verkkiksessä Sademies-katseen. Onhan se joo vähän säälittävää. Mutta ne on mun mielestä kaikki ihan samanlaisia, mitä muuta mä oisin voinut tehdä kuin opetella sen mallin ulkoa?

Elämyskameli suosittelee

Kulttuuritalon kulttuurielämykset