Mielipide

Mä ihailen sellaisia blogisteja kuten esim. Pumpumkatti, joka pystyy kirjoittamaan alle kolmen malmbergin pituisia blogitekstejä. Mäkin kokeilen!

Mä olin kamalan huono katsomaan TV:tä Suomessa ja vielä huonompi Saksassa. Tai siis kyllä mä katselin TV:tä, mutta en sillä lailla, että se olisi ollut päällä ja mä sattumalta olisin nähnyt jonkun random ohjelman. Katsoin kotimaisilta kanavilta vain niitä ohjelmia, jotka ennalta tiesin kiinnostaviksi (lähinnä lauantai-iltojen brittisarjat ja jotkin amerikkalaiset hömppäsaippuat, kuten Grayn anatomia) ja BBC Entertainmentilta QI:t ja Would I lie to yout. Luin kyllä silloin tällöin TV-aikatauluja, mutta lähinnä pysyäkseni selvillä siitä, mitä oli yleisessä keskustelussa odotettavissa. Mä en oo ikinä katsonut mitään kakkoselta tulevia teemailtoja enkä oma-aloitteisesti kotimaisia huumorisarjoja (kerran näin YouTubesta yhden Putous-sketsin). Euroviisuja mä oon katsonut vuonna 2007 kuuden minuutin ajan (Vilungin vaimon polttarit oli samana päivänä kuin Euroviisufinaali Suomessa ja käveltiin Senaatintorin ohitse juuri, kun näytöltä tuli Hanna Pakarisen laulu) ja vuonna 2013 toisen karsinnan (olin koulutuksessa Ruotsissa ja hotellihuoneen kämppäkaveri halusi katsoa viisuja). En voi siis väittää olevani Euroviisu-entusiasti. Ei kiinnosta.

Nyt kuitenkin täytyy Suomen tämänvuotisen viisuedustajan olla erityisen mieleenpainuva, koska mullakin on siitä mielipide. Mä en oo kuullut sitä laulua (enkä ko. yhtyeeltä mitään muutakaan musiikkia), mutta mua harmittaa, että mun Fb-feedi on täynnä kohkausta asiasta. Erityisesti mua ottaa päähän ne tyypit, jotka sanoo, että kyseessä on yhtye, jonka jäsenet nyt vaan "sattuvat olemaan" kehitysvammaisia. Mä oon tietysti sitä mieltä, että kehitysvammaisilla pitää olla samat oikeudet kuin muillakin ja tsemppaan näitä tyyppejä - jos musiikki on niiden juttu, mahtavaa, go for it. Mut se, että joku kehtaa todeta, että sillä ei oo väliä, että jäsenet on kehitysvammaisia, on toopea. Ihan jokaisesta punkbändistä ei ole tehty TV-ohjelmia ja dokumentteja. Ihan varmasti jossain keravalaisessa autotallissa Jukkis ja Pörde vetää punkkia ihan yhtä sydämellä kuin P. Kurikka kavereineen, mutta jos Jukkis ja Pörde ois päässeet Uuden musiikin kilpailuun, ois Twitter sitä mieltä, että ne on noloja ja #myötähäpeä ja siismitähelvettiämiksmuntelkkaristatuleetällaistahirveetäpaskaa. Mun mielestä on aivan selvä ja hyvä asia, että kehitysvammaisuus on tän nimipäiväbändin kantava voima. Se on aivan fine, joku catch pitää olla, mutta muiden ihmisten teeskentely, että sillä ei oo väliä, on tyhmää. Sillähän ne myy! Jukkiksen ja Pörden bändistä me ei tulla ikinä kuulemaan, koska niillä ei oo catchia. Naapuriautotallin Pera ja Makunen on ihan samanlaisia. Nimipäiväposselle kaikkee hyvää, toivottavasti pitävät hauskaa Wienissä ja saavat mahtavia kokemuksia. Samoin Jukkikselle ja Pördelle. Mua ei kiinnosta teidänkään musiikki. Mut ei se mitään, tärkeintä että teitä itseenne kiinnostaa.

Elämyskameli suosittelee
kaikki kukkivat kukkaset lähiöiden kosteusvaurioisissa bändikämpissä

PS Tää oli vika kerta, kun jaksan innostua Euroviisuista.
PPS Tää ny oli sitten kuitenkin ainakin puolen malmbergin mittainen. Mä en vaan osaa tiivistää.