Periaatteet hiiteen!

Mulla on yleisenä someperiaatteena olla positiivinen ja aurinkoinen. Yrmyillä ehtii oikeassakin elämässä, miksi jättäisi negatiivisuutta luettavaksi jälkipolville. Siitä tulee niin typerä fiilis, jos joskus jälkeenpäin tulee hyväntuulisena lukemaan turhanpäiväistä marinaa. Valitettavasti tää periaate on ylevämpi kuin mitä mä oon. Nyt on kielioppikismitys kasvanut niin suureksi, että en enää pysty pidättelemään. Jos olet hyvällä tuulella etkä viitsi lukea tyhjänpäiväistä marmatusta olla-verbin potentiaalista, siirry paremmalle nettisivulle.

Potentiaali on mun erityinen kieliopillinen lempilapsi. Mun mielestä on hurmaavaa, että suomessa voi osoittaa epävarmuutta suoraan verbillä eikä siis välttämättä tarvitse käyttää kyynärsauvana ehkä- tai mahdollisesti-sanoja, ellei halua. Potentiaali on vieläpä aika helppo muodostaa. Usein lisätään ne-tavu johonkin verbin sisään (laittanee) ja joskus tuplataan konsonantti (mennee). Ja sitten kuin pienenä lahjana on olla-verbin potentiaali valtava poikkeus (lienee). Kuinka täydellistä!

Juuri tämän täydellisyyden vuoksi mä tyrmistyn siitä, kuinka paljon potentiaalia käytetään väärin. Etenkin olla-verbin potentiaaliparkaa. Huolimattomassa puhekielessä se on vielä anteeksi annettavissa, mutta kirjoitettuna se särkee silmää. "Kyseessä lienee on erehdys", puolustauduttaneen. "Kamelilla lie on mennyt päivä huonosti", arvioinee joku. "Nyt sillä ainakin lienee särkee silmää!" Ilakoinevat ilkimykset. Nyyh.

Hieman samaa aihepiiriä sivuten luin tänään YLE:n nettisivuilta Kuningaskuluttajan sähköavusteiset polkupyörien käyttötestin arviointia ja lannistun. Toivoisin, että verovaroilla saisi parempaa kielenhuoltoa. "Moottori veti pyörää eteenpäin silloinkin, kun vain olevinaan pyöritti jalkoja polkimilla." Melkein meni fiilis koko sähköpolkupyöräskenestä. Lannistun niin, että rankaisen itseäni katsomalla TV:stä Katastrofikokki-nimistä älytöntä kilpailua. Kilpaillaan siitä, kuka on suurin tunari. Kyseessä ei ole YLE:n ohjelma, vaikka olevinaan-katastrofin jälkeen näin olisi voinut luullakin.

Nonni, ny loppu kitinä. Tarkka lukija höristikin jo viime kappaleessa silmiään - mitä se nyt sähköavusteisista polkupyöristä jorisee? Onko se muka jossain, ylipäänsä missään skenessä? Mulla on mahdoton sähköpolkupyörävillitys. Mä oon miettinyt sellaisen hankkimista jo ainakin 1,5 vuotta. Nyt asia on ajankohtaisempi kuin koskaan, koska nykyinen asunto sijaitsee melkein täydellisellä pyöräilyetäisyydellä työpaikalta. Mä en kuitenkaan viitsisi käydä suihkussa pyörämatkan jälkeen, joten sähköavustus olisi nerokas ratkaisu ongelmaan, jonka olen itselleni rakentanut. Mä oisin tänään ostanut pyörän, mutta satoi ja se laatikko on niin suuri, ettei takaluukku mahdu kiinni. Ja ei, sitä ei voi polkea kotiin, koska se on osina. IKEA-fillari. Vielä mä sen ostan, kunhan pakkaset väistyy. Olen sen jo valinnut. Vaikein valinta on kuitenkin vielä edessä. Millainen kypärä?

Elämyskameli suosittelee 

oikeaoppinen potentiaalin käyttö (tai kuka mä luulen olevani - kukin käyttää kieltä kuten se parhaiten sopii. Antakaa mennä! Muuttakaa potentiaalin käyttö radikaalisti erilaiseksi!)