Thursday, June 27, 2013

Junamatka, elämäni matka

Mulla oli eilen kolmas päivystys viikon sisään. Yllättäen mua ei väsyttänyt mitenkään erityisen paljon eilen eikä yölläkään, mutta nyt mä oon vähän uupunut. Olin Meilahdessa ja siellä meininki ei välttämättä oo radiologipäivystäjälle kovinkaan mielekästä, koska hommat ei välttämättä oo mitenkään järkeviä. Oikein erityisen pönttöä oli eilen. Kirurgipäivystäjät luulivat ilmeisesti olevansa ravintolassa, jonka ruokalistalla on erilaisia radiologisia tutkimuksia. Koko ilta tehtiin kiireettömiä juttuja ja vuoro huipentui kolmelta yöllä, jolloin mun eteen tuotiin rauhallisesti nukkuva ihminen, joka oli illalla repinyt irti munuaisletkunsa ja millään ei kuulemma voitu odottaa vielä viittä tuntia, että joku pirteä ihminen pistäisi vauvan etusormen paksuisen uuden letkun hänen kylkeensä. Kerrankin tuntuu siltä, että olen todella ansainnut tämän vapaapäivän.

Mä olin ennalta fiksu ja otin vapaapäivän huomiseksi, jotta saan pitkän viikonlopun. Nyt mä nautin tästä viikonlopustani matkustamalla Jyväskylään. Olen itse asiassa juuri tällä hetkellä junassa Toijalan takana. Parin tunnin päästä mä näen mun ihanan Kummitytön! Se on vielä aika pieni (4 v), mutta tuntuu ihan Einsteinilta pienempien sisarustensa vierellä. On kyllä todettava, että Kummityttö on ihan objektiivisestikin varsin fiksu (osaa kirjaimet) ja todella hurmaava tättähäärä. Jos oikein hyvin käy, pääsen näkemään myös Polaah'n ja hänen nelivuotiaansa. Viikonlopulta on odotettavissa myös Vilunki perheineen ja mun hammaslääkärin synttärit! Hurmaavaa!

Huh, nyt mä vaihdoin junaa Tampereella. Edellinen juna oli oikein miellyttävä Intercity, tämä on tukahduttavan kuuma pikajuna. On ihan keski- tai eteläeurooppalainen tunnelma! Tai sielläkin on nykyään kai pääosin ilmastoituja ICE-junia. Onneksi mä ostin Pasilan aseman K-marketista vettä. Mä vaikutin siellä varmaankin mukavan normaalilta ihmiseltä, koska mun perässä jonossa ollut nainen kysyi kassalta: "Etkö oo ennen hullua ihmistä nähny! Nyt oot! Ei kannata tuijottaa noin pitkään silmiin!"

Handyman innostui pari viikkoa sitten Midhill-kohusta niin, että halusi tietysti mennä tukemaan ravintoloitsijaa. Mä menin kuuliaisena vaimona mukaan, vaikka Hans Välimäki onkin mun mielestä aika pöljä. Burgeri oli ihan hyvän makuinen, mutta vaikea syödä - pihvi liukui sämpylöiden välistä niin, että alkuun mä söin kuivaa sämpylää ja lopuksi mulla oli hyppysissä niljakas pihvi, jota mä en jaksanut kokonaan. Handyman tilasi jonkun spessuburgerin, jossa piti olla häränhäntää, mutta se oli loppu ja sen sijaan tulikin possun pakaraa. Mun oli tarkoitus tilata Nytin kolmen tähden arvoiseksi arvioimaa vettä, mutta unohdin ja joinkin limsan. Huonointa ravintolassa oli se, että päästiin sinne vasta toisella yrityksellä. Yritettiin näet mennä sinne sunnuntai-iltana klo 20:03 (internetin mukaan ravintola menee kiinni klo 21), mutta meidät käännytettiin ovelta kotiin, koska keittiö meni kiinni kahdeksalta. Ei olisi hullumpaa kirjoittaa sitäkin sinne nettisivulle.

Mä varasin tästä pikajunasta PC-paikan, joten mä oon datacornerissa. Pitkätukkaiset nörtit valtavine läppäreineen excelöi ja mä kirjoitan tyhjänpäiväistä blogiani iPad minilläni. Määkin haluun excelöidä! Onko 33-vuotiaana liian myöhäistä mennä kauppikseen, jos ei yhtään halua?

1 comment:

Pyry said...

Ipadin MS Excel ilmestyy kesän aikana, malttia hieman!