Mä laitoin tänään bussissa nenäkkäälle mummolle jauhot suuhun. Nuori nainen oli (kieltämättä ärsyttävästi) istuutunut käytäväpaikalle ja laittanut laukkunsa ikkunapaikalle. Kärttyinen mummo kysyi naiselta, mihin tämän kassi tarvitsee paikan ja alkoi saarnata, kuinka kasseille ei myydä paikkoja. Nainen luikki siitä pakoon ja mä katsoin mummoa merkityksellisesti silmiin. Mummo alkoi raakkua, kuinka HKL ei myy kassipaikkoja. Mua alkoi ärsyttää se narina ja sanoin varsin alentuvaan sävyyn, että ihmisille tulee puhua ystävällisesti ja kunnioittavasti ja moinen ivallisuus on varsin tarpeetonta, kun saman asian saa huomattavasti helpommin perille asiallisella käytöksellä. Mummon naama vääntyi samanlaiseen solmuun kuin jenkkituristilla, joka on narrattu syömään turkinpippuri. Voiton kruunasi se, että tässä vaiheessa oltiin mun pysäkillä enkä mä siis joutunut katselemaan kauempaa mummon kakomista. Score!
Elämyskameli suosittelee
mummojen tapakoulutus
1 comment:
Valittamisesta valittajat ovat itsekin valittajia!
Post a Comment