Muhjunaama

Handyman kävi sunnuntaina lenkillä Långstrumpin kanssa. Kotiin se tuli naama veressä. Oli kompuroinut Töölönlahden korokekiviin ja ottanut silmäluomella vastaan. Hyvä oli, että juoksukaverina oli neurologian kurssin käynyt lääket.kand. Yläluomella melko iso vuotava haava ja lisäksi poskessa, olkapäässä ja polvessa pinnallista ruhjetta. Kädet lienivät selän takana, sillä niissä iho oli täysin siistiä. Silmäluomen haava vaati lääketieteellistä attentiota ja kun mulla ei ollut edes pikaliimaa, niin mä vein potilaan Silmäklinikalle (tässä vaiheessa kello oli sunnuntai-iltana noin 21:45). Kun me päästiin sinne, siellä ilmoitettiin, että lähettävän lääkärin pitää soittaa etukäteen silmäpäivystäjälle ja tiedustella, voiko lähettää eikä sitä paitsi meillä ommella aikuisten haavoja kuuden jälkeen illalla (?). Me oltiin jo lähdössä naapuritaloon, kun hoitaja vielä sanoi, että mä voisin kuitenkin soittaa sille päivystäjälle, josko se tulisi katsomaan. No mä soitin ja muutaman hämmentyneen orientaatiokysymyksen jälkeen se tuli ja ystävällisesti ompeli sen haavan. Mua kerrassaan ihmetytti se periaatepäätös, että jonkin tietyn kellonajan jälkeen haavoja ei ommella. Eihän niitä voi aukikaan jättää! Tämäkin tiputteli koko ajan niin, että lappua piti pitää päällä. No mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt on Handyman sen näköinen, mitä Agent Provocateur -luonteella on odotettavissakin.

Elämyskameli suosittelee

virka-aikainen itsensä telominen