Puutarhajuhlat

Mun oppialalla on vihdoin professori. Edellinen jäi eläkkeelle jo muutama vuosi sitten, mutta uuden valinta on kierrellyt oikeusasteita. Nyt siis kuitenkin vuoden alusta lähtien virka on täytetty. Olen tyytyväinen valintaan, kyseessä on mukava ja asiallinen ihminen. Viikolla yliopisto järjesti uusien professorien juhlaluennot. Mä en valitettavasti päässyt kuuntelemaan, kun piti ehtiä virka-aikana vankilaan. Professorin mies järjesti kuitenkin tilaisuuden jälkeen puutarhajuhlat ja mut oli kutsuttu sen takia, että professorilla ja mulla synkkaa hyvin. Mä en ollut aluksi kovin innostunut menemään, koska en ylipäänsä haluaisi hengailla työkaverien kanssa vapaa-ajalla ja olin kutsunut samana iltana pelipiirin kokoon ja mun piti sit peruuttaa mun omien kavereiden näkeminen. Handyman oli kuitenkin järkähtämätön ja sanoi, että mä en saa olla epäsosiaalinen mölli vaan mun pitää mennä verkostoitumaan. Niinpä mä menin. Ihan ookoo se oli - viehättävä Käpylä ja kivoja työkavereita, mutta hauskempaa mulla ois varmaan ollut omien kavereiden kanssa 7 wondersin äärellä.

Nuorimman kummipoikani eli Handymanin (laki)mieskaverin pojan lakimiesisä oli työnsä puolesta käynyt joskus Jokelan vankilan myymälässä ja ostanut hienon sienijakkaran (http://www.rikosseuraamus.fi/26594.htm). Se oli mun ensimmäinen kosketus vankituotteisiin. Vähän sienijakkaran näkemisen jälkeen sain päähäni, että sopiva kolmivuotislahja Vilungin tyttärelle olisi hiekkalaatikkokaivuri, siis sellainen yybermakee härveli, jonka päällä istutaan ja kahvoilla ohjataan kauhaa, jolla voi siirrellä hiekkaa paikasta toiseen. Jollain naapurin lapsella oli Länsimäessä 80-luvun puolivälissä sellainen ja se oli hienoin laite heti Maxwell Smartin kenkäpuhelimen jälkeen. Googlailin vähän ja totesin, että kunnollisia (metallisia, ei löperömuovisia) kaivureita tehdään vain vankilassa. Niinpä mä tilasin sen ja noin kuukauden odottelun jälkeen pääsin hakemaan sen Jokelasta. Täällä (http://www.rikosseuraamus.fi/26539.htm) pääsee ihailemaan (se on toi keltainen, mutta siinä on paremman näköiset, leveämmät telat. Se on huippuhieno ja ilmeisesti myös mieluinen. Rikosseuraamusvirasto - siellä minä shoppailen.

Eilen me käytiin Pirkanmaalla kaksissa yo-juhlissa. Molemmat oli mun serkkuja, toinen Äidin veljentyttö ja toinen Isin siskonpoika. Sitä poikaa mä en oikein tunne, oon nähnyt sen varmasti alle kymmenen kertaa ja joka kerta sukujuhlissa. Tarkin muistikuva mulla on siitä, kun kundi oli ehkä kymmenen ja sai jouluna enoltaan (siis mun isältä) lahjaksi tarjolla olleen hauen pään "sillä ehdolla, ettet kerro äidille" ja mitä tää uuno tekee - kysyy viisi minuuttia myöhemmin äidiltään, että voisiko laittaa "yhden jutun" sen käsilaukkuun. Mahtava anekdootti! Hyvät paperitkin kirjoitti. Se tyttöserkku on mulle paljon tutumpi, on jopa mun vanhempien kummilapsi ja niissä juhlissa oli vieraana yksi mun kummilapsista. Niissä juhlissa oli parasta mun mummi, joka totesi juhlapaikalle tultuaan (puutarha, aurinko paistoi, lämpöä noin +24 astetta): "Kiva, ettei tän huonompaa säätä tullut!" Kivat hipat kummatkin, kuten yo-juhlat yleensäkin. Ensi vuonna on yhdet (Handymanin serkku) ja seuraavat sit ehkä vuonna 2021 (kyseinen jamppa menee vasta viidennelle, joten ei ole lainkaan varmaa, haluaako ylipäänsä mennä lukioon).

Elämyskameli suosittelee

http://www.rikosseuraamus.fi/15539.htm