Sunday, March 13, 2011

Kisuelämää

Kisut on meillä toista viikkoa. Aamupäivästä tuli Handymanin ala-astekaveri (annettaisko sille nimeksi vaikka Ala-astekaveri) perheineen ja 1 v 11 kk:n ikäinen tyttönen traumatisoi Siiri-kisun ja huvitti Maisa-kisua. Tyttö juoksi Maisan perässä huutaen "Leiki kisu näillä!!" mutta kisu ei leikkinyt, mistä tyttö vähän pahastui. Oikeasti Maisa oli varmaan salaa tyytyväinen, koska etenkin viikko sitten, kun kisut olivat juuri tulleet, Maisa tuntui kaipaavan omistajiensa lasta. Maisalla oli etenkin iltaisin tapana juosta ja remuta ja sitten kääntyä ympäri hölmistyneenä kuin ihmetellen, miksei leikkikaveri tule perässä.

Viime viikolla Handyman oli yön poissa työmatkalla Norjassa ja sinä aikana kisut esitti jälleen parhaita temppujaan: Maisa oksensi (huomaavaisesti suihkuun) ja myös Siirillä oli vatsavaivoja. Siitäkin onneksi selvittiin.

Tänään Geen nelikuinen jälkikasvu oli hoidossa elämänsä ensimmäistä kertaa ylipäänsä missään ja siis meillä. Alkuun kundi nukkui ja me tehtiin lenkkiä sen kanssa ulkona. Kun tuli kylmä, tultiin sisään ja muksu heräsi. Heräämisensä jälkeen se itki jotain vartin, koska ensimmäiset sen näkemät kasvot heräämisen  jälkeen oli Handymanin eikä oman äiteen. Kisut ihmetteli moista konserttia ja molemmat kävi nuuhkimassa itkijämiestä, mutteivät muuten tuntuneet olevan millänsäkään (toisin kuin Handyman, joka istui sohvalla Peltorit päässä). Kun pojan vanhemmat tulivat hakemaan lapsostaan, Siiri katosi ja mä pelkäsin sen livahtaneen rappukäytävään. Sekä mä että Handyman tarkistettiin kaikki kämpän sopukat ja rappukäytävä ja mä jopa autotienkin, mutta Siiriä ei näkynyt. Noin 10 min Nuoren Wertherin poistumisen jälkeen Siiri tuli lymyilypaikastaan asuintiloihin raukeasti venytellen. Pirullinen kisu!

Kissat on oppineet myös käyttämään iPadia, molemmat pelasivat innokkaasti Game for Catsia pitkän aikaa toissapäivänä. Sääli, että Handyman päätti ahneuksissaan myydä iPadinsa, joten enää kisut ei voi leikkiä kuin analogisilla leluilla (ja Siiri tietty seurata Handymanin sylistä kauko-ohjattavan lennokin simuloitua lentoa tietokoneen ruudulta). Mua surettaa kauheasti, että kohta kisut taas lähtee pois. Ne on niin kivoja!

Mä en oo koskaan käynyt Uudenmaankadun Ysibaarissa, mutta oon miettinyt jo ainakin pari vuotta, että tekisin niiden pollo limonelloa. Nytissä oli joskus sen ohje ja siitä mä keksin, että se vois olla hyvää. Suunnitelma on ollut ajatuksen asteella, kunnes fb:stä huomasin, että yksi Handymanin työkaveri tekee sitä aika usein. Niinpä mäkin uskalsin. Se on älyttömän hyvää! Mä oon tehnyt sitä jo kahdesti ja se kelpaa myös kotiruoan suhteen ronkelille Handymanille ja tänään testattuna myös Lettipitkolle. Parasta se on ehdottomasti luomukanasta (tänään piti syödä pakkasesta vanha surullinen broileri pois). Siitä tuli ehkä mun kakkosbravuuri heti kalakeiton ja jälkeen.

Elämyskameli suosittelee
Siiri-kisu ja Maisa-kisu

5 comments:

Lettipitko said...

Hyvvee oli vaikka kana oli kiljuen tapettu!

Anonymous said...

nuoren wertherin elämä on niin dramaattista!

onneks kisu löyty! tuhma kisu!

Pyry said...

Kisu oli visu toisin ku kusinen BB-Esco, joka ei huutanut 20 minuuttia vaan koko ajan kurkku suorana ilman mitään järkevää syytä muutamia hengähdystaukoja lukuunottamatta.

Anonymous said...

bb escolla oli ikäv'ä ihanaa mua!!!

Polaah said...

Sillä teidän kämpällä on joku lapsia huudattava feng shui siellä.

Pitää tulla testaamaan joku päivä tuon pikku-Ruuneperin huutoalttius.

Mulla on jo ikävä pelejä ja pinaattia. Ja Callella on ikävä Kamelia.