Thursday, March 1, 2012

Pää täynnä

Eka päivä uudessa työpaikassa on takana! Pää on ihan sekaisin. Jo osaston maantiede on niin hankalaa, että hukkasin työpisteeni kolme kertaa päivän aikana. Kaksi eri ihmistä kierrätti mua ympäriinsä, mutta siltikään en löydä esim. vessaa. Uutta asiaa tuli niin paljon, ettei aivoihin olisi mahtunut yhtään enempää ja silti jäi vaikka mitä kysyttävää. Hoidin erilaisia hallinnollisia asioita koko aamupäivän, mutten ehtinyt kuitenkaan saada avaimia. Loppupäivästä pääsin ihan töitäkin tekemään. Mukavan oloista oli kyllä ja huomenna on jännää ja kivaa päästä takaisin. Parasta päivässä oli kyllä ehdottomasti Vilungin kanssa tehdyt lounastreffit ja kun paikalle saatiin vielä kurssikaveri, jonka kanssa on alkuvuodesta vietetty pari mukavaa iltaa, oli lounas täydellinen.

Töissä kuulin myös iloisia uutisia - olen nyt virallisesti virallinen eli sain viran. Mulla ei oo suuremmin käsitystä, miten virassa oleminen eroaa virattomana työnteosta. Asiasta kertonut sihteeri totesi, että "on ihan hyvä olla virassa niin on jotain mihin sun poissaolot ripustaa". Sen takia sitten vissiin. Aiemmin en oo poissaolojani mihinkään ripustanutkaan.

Verokarhu on aiheuttanut mulle suuria huolia. Olen tehnyt niin pitkään stabiilisti palkattuja töitä, että tällainen päivystyskorvausviidakko saa mut ihan ahdinkoon! Onhan nyt kerrassaan mahdotonta arvioida mahdollista vuosipalkkaansa, kun ei tiedä edes kuukausipalkan suuruusluokkaa. Koska mä kerrassaan inhoan mätkyjä, arvioin tuloni hävyttömän törkeästi yläkanttiin ja nautin sitten kahden vuoden päästä palautuksista.

Mä oon ollut ihan hepnaadilla lyöty siitä, kuinka nopeasti jalkakäytävät on sulaneet. Sunnuntaina kaikki oli vielä ihan lumessa ja eilen vähintään puolet kaduista asvalttimustana huolimatta tiistain pyrystä. Vähän mä olin kallella kypärin, kun innokkaasta odotuksesta huolimatta ei työmatkakävelystä tullutkaan juuri mitään. Yön aikana maa oli kilahtanut jäähän ja oli niin liukasta, että kilometrin matkaan meni 20 min. Työmatkan puolivälissä totesin, että mun pitää päästä töihin ja alistuin bussin kuljetettavaksi. Suhtaudun asiaan nyt siten, että toivottavasti kuukauden päästä pääsee jo kävelemään työmatkat molempiin suuntiin.

Elämyskameli suosittelee
kaoottiset ensimmäiset työpäivät

3 comments:

Katjn said...

Oon nyt ihan pihalla että ootko laitosruokailumatkan päässä töissä taas? Oisko lounasruokailu joskus mahdollinen?

Elämyskameli said...

Joo oon töissä laitosruokailuhoodeilla. Vielä en uskalla luvata ruokaseuraa, koska tapana on pitää nirkosia ruokataukoja ja Unicafeen on kuitenkin jonkinmoinen matka. Tsekkailen!

Katjn said...

ok! Odotellaan tilanteen rauhoittumista.