Eilen saksantunnilla oli jännittävä tunnelma. Käytiin läpi ajankäyttöä ja siinä selvisi useita salaisuuksia. Kuten että mä pidän blogia. Siitä sitten innostuttiin ja puoli kurssia uhosi tulevansa lukemaan. Toivottavasti tulitte kans! Vielä en voi kirjoittaa tätä saksaksi, etten kadota kaikkia romaanisia kieliä harrastavia kavereitani, mutta jos nekin tajuisivat mennä saksankurssille, niin ehkä sitten myöhemmin. Luin joskus uudesta berliiniläisvillityksestä, jossa perusjampat kokoontuvat baariin lukemaan teini-iän päiväkirjojaan ääneen ja nauramaan vedet silmissä. Ehkä mäkin voin kääntää nää ja lukea? Ehkä ei, berliiniläisiä ei naurata.
Toinen megasalaisuus oli se, että kaveri katselee Sturm der Liebeä. Se kuulostaa mun korvissa kyllä jo enemmän trendiltä kuin guilty pleasurelta, koska myös Pikkusisko ja Äiti katsoo sitä intohimoisesti. Kaikki toki selittävät katsovansa sitä pitkälti kieltä oppiakseen. Jonkinlaisena hc-SdL-fanin merkkinä voidaan toki pitää sitä, että kaikki myös nauhoittavat sitä, koska kiireisinä uranaisina eivät ehdi katsoa sitä oikeaan aikaan. Terveisiä vaan sinne vastaanotinten ääreen! Mä en tuomitse yhtään, SdL sentään kai muuttuu koko ajan, mä katson niitä samoja QI-jaksoja aina uudestaan.
Elämyskameli suosittelee
Muiden elämä (Das Leben der Anderen) niin populaarikulttuurisessa kuin ihan puhtaan tirkistelymielisessä merkityksessä
No comments:
Post a Comment