Kassahenkilökunnan työ on raskasta ja tylsää. Mä tiedän, koska tein kassatyötä aika pitkään opiskeluaikana. Rasittavien asiakkaiden, huonon ergonomian, puuduttavan mekaanisen työn ja typerien vitsien ("Tuleeko muuta?" "Pieni lasku, kiitos" tai "Onko plussakorttia?" "Eiku on vaan tää miinuskortti") lisäksi siihen ei kaipaisi juuri lisä-ärsytystä. Yllättävän kauan mä sitä työtä tein siihen nähden, kuinka paljon mua kirjoitusvirheet ärsyttää. Kahden mun kaupan kauppiaat olivat nimittäin lukihäiriöisiä, mikä ei tietenkään huononna heitä ihmisinä, mutta kyllä mäkin tiedän rajoitukseni enkä ilmoittaudu kelvottoman selkäni kanssa kantoavuksi ikinä mihinkään. Molemmat kauppiaat halusivat kuitenkin ehdoin tahdoin kirjoittaa itse lehtimainoksensa, rasittui peruskassa erityisen paljon. Ei ollut nimittäin harvassa se asiakas, joka katsoi asiakseen nurista kassaneidille, että lehdessä luvattu "voileipäkankku" ei ollutkaan kakkua vaan kinkkua ja joka toinen irvileuka tuli kyselemään, että hyväksyykö katolinen kirkko Persil-pesuaneiden myynnin. Tunnen muutaman lukihäiriöisen. He ovat hyvin selvillä tästä ongelmastaan, eivät ota siitä suurempaa stressiä vaan antavat muiden oikolukea tärkeät tekstit. Miksi näin ei voinut olla kymmenisen vuotta sitten kaupan alalla? Mä jopa tarjouduin toimimaan oikolukijana, mutta pomolle ei kelvannut. Oikolukijaa tarvitsisi nyt vuonna 2013 lähiseudun Alppitori-kahvila. Neljä viikkoa sitten kahvilan ulkopuolella seisovassa liitutaulussa mainostettiin, että "Olemme auki koko pääsäisen!" ja nyt vapun kunniaksi kylttiin on kirjoitettu "Täänään suljemme jo klo 19". Pakko on tunnustaa, että kyllähän se hermoille käy, mutta onneksi olen jo niin seestynyt, etten enää itse sentään tarjoudu oikolukijaksi.
Farang oli taas mahtava. Seura oli mainiota ja ruoka kerrassaan lumoavaa. Tarjolla oli jonkinlainen erityismenu, joista osaa mä olin maistanut jo edellisellä kerralla. Tällä kertaa olin kuitenkin niin reipas, että söin jopa tofupalasen! Ekaa kertaa ikinä, mun mielestä tofu on nimittäin jotenkin niin epäilyttävän juustomaista, että lautasen reunalle jäi viimeksi. Konsistenssi on vastenmielistä ja koko tuotteen perusajatus on jäänyt mulle mystiseksi. Eihän se pahalta (tai ylipäänsä miltään) maistunut, mutta ei kai sen ole tarkoituskaan. Ei jauhelihakaan juuri miltään maistu. Sen kastike oli kuitenkin maukasta. Pian pitäisi päästä uudelleen, on se niin hyvää.
Linnanmäki avasi viime viikonloppuna. Tokihan oli heti päästävä, joten lauantaina käytiin katselemassa, hurjasteltiin Panoramassa ja mä pelasin erän Derbyä. Hämmästys oli suuri, kun Panorama ei enää pyörinyt. Onkohan se mennyt rikki? Derby oli hurjan jännittävä ja mä voitin, mutta en pidä tätä saavutusta erityisen merkittävänä, koska olin ainoa osanottaja. Mukavaa kuitenkin oli. Ensi kerralla pitää mennä nälkäisenä, koska Ilonakin avasi ja muikut kutsuvat. Tuleeko joku mukaan?
Elämyskameli suosittelee
Farang ja kevät
No comments:
Post a Comment