Siniset rusketusraidat

Mä oon käynyt nyt varsin tunnollisesti Stadikalla aina kun oon ehtinyt. Vieläkään en oo nähnyt Hullua Hattaraa, mutta Röyhelömyssyinen Ruskettunut Rouva on ollut siellä melkein joka kerta kun minäkin. Toistaiseksi upein kokemus oli eilen, kun satoi ja oli teknisesti ottaen vain +11 astetta lämmintä. Allas höyrysi ja oli todella rauhallista. Mä kuuntelin mennessäni musiikkia ja etenkin Egotripin Sininen sopi tunnelmaan täydellisesti. Toki potin räjäytti kolmen vartin jälkeen viimeiselle 50 metrille osunut PMMP Rusketusraitoineen. Vaikka on 11 astetta plussaa ja sataa, niin silti on kesä.

Mulla on tapana pukeutua kalenterin mukaan. Se tarkoittaa sitä, että koska viime lauantaina oli lämmin ja saattoi vaihtaa sandaaleihin, asiaa sen tarkemmin ajattelematta mulla on ne sandaalit jalassa jonnekin syyskuulle saakka. Sama takin kanssa, se roikkuu vaatepuullaan ja kyynärvarret viuhuvat paljaina. Joskus (kuten eilen, toim. huom.) mä hetken pohdin, että miksi ihmeessä on näin kylmä, mutta  en mä sitten taas seuraavalla kerralla muista koko asiaa. Kai olisi ollut mahdollista ottaa tänään se takki siitä vaatepuulta, mutta sinne se jäi. Ulkoilu jäi aamuisen työmatkan lisäksi pienelle pikapyrähdykselle Meilahdesta Töölöön, joten vähäinen viima ei ehtinyt suuremmin viilentää. Huomenna pitäisi olla lämmin, kun tästä (toivottavasti) hyvin nukutun yön jälkeen kiidän Picnic-aamupalan jälkeen sosiaaliselle vesijuoksuretkelle äitiyslomalaisen seuraan. Tai jos on kylmä, niin ei haittaa, on silti kesä.

Ensimmäisessä päivystysperehdytyksessä kesällä 2004 mulle opetettiin, että päivystyksessä pitää "syödä heti kun ehtii, käydä vessassa aina kun muistaa ja nukkua joka hetki jonka voi". Nyt mä voin nukkua, kun tää tekstikin tuli valmiiksi. Kauniita unia!

Elämyskameli suosittelee

paljaat varpaat ja punainen kynsilakka, koska kesä on silti