Entire human race

Pari päivää myöhässä, vasta eilen, pääsin avaamaan oman Uimastadion-kauteni. Jatkoin sitä tänään. Toki ihan mahtavaa. Eilen olin altaassa jo ennen yhdeksää, joten jouduin tarpomaan hiljaisuudessa, koska radio laitetaan päälle vasta kymmeneltä ja iPodista oli akku loppu. Tänään menin kymmeneksi, joten pääsin kuuntelemaan radiota (latausjohto oli hukassa, nyt on akku täynnä). Uimavalvojan valitsema kanava soitit loistavaa ulkourheilumusiikkia, esimerkiksi Pet Shop Boysin Suburbian, Madonnan Ray of Lightin ja Michael Jacksonin Heal the Worldin. Viimeisen kohdalla oikein hätkähdin, kun osasin kaikki sanat, vaikken vuosikausiin ole koko biisiä kuullut. Mun pää on täynnä turhaa tietoa.

Uimastadion paransi mun uimajalan. Viime aikoina näet mun ikävä prolapsivaiva on aiheuttanut invalidisoivia pakarakipuja kävellessä ja jopa kuntopyöräillessä ja vesijuostessa. Edelleenkään mä en voi juurikaan kävellä (vain kilometrin kävely vaatii useamman venyttely- ja istuskelutauon, koska kipu muuttuu sietämättömäksi), mutta ulkoilmassa vesijuoksu sujuu nyt kivuitta! Varsin psykosomaattista, mutta mukavaa. Melkein harmittaa lähteä viikoksi Ruotsiin, koska niiden mielestä kesä alkaa vasta maanantaina 20. toukokuuta eikä siellä ole siis maauimaloita vielä auki. Helkkari!

Mä totesin, että melkein kaikki mun uimakaverit on muuttaneet. Onneksi olen oppinut vesijuoksemaan myös yksin, aiemmin vesijuoksu oli niin tylsää, etten viihtynyt yksin altaassa varttia pidempään. Melkein tässä ottaa itseensä, kun kaikki muuttaa kauemmas Uimastadionista! Yksi on Tukholmassa, pari Vantaalla, yksi Espoossa 300 metriä kauempana kuin viime kesänä (se lasketaan!), joku Haagassa, joku Jyväskylässä. Onneksi kuitenkin Långstrumpin pikkusisko on ja pysyy tuossa lähimaastossa. Jos kuitenkin joku teistä kaukaisista haagalaisista ja vantaalaisista tms haluaisi tulla mukaan, olen tavoitettavissa jälleen 17. toukokuuta alkaen.

Uimastadionilla en valitettavasti ole vielä nähnyt yhtään tuttua. Missä Hullu Hattara, missä Punatukkainen Huijari, missä Vanttera Uimahyppyjantteri? Kukaan ei ole uinut koiraa. Kukaan ei ole säikytellyt saunojaa. Uimastadion sinänsä on jälleen parantanut itseään: muutama vanha huono suihku on korvattu erilaisilla kesäkauden koekäytössä olevilla vettä säästävillä suihkuilla, joista saa antaa mielipiteensä. Mä oon tietty tällaisesta innoissani ja olen jo kokeillut kahta neljästä. Täytyy kokeilla vielä niitä muitakin ja raportoida kesäesimiehelle. Nyt lisäksi siellä on perinteisten viisikymmensenttisillä toimivien komeroiden lisäksi joitakin kortilla toimivia niille, joilla ei ole aina useampaa viiskytsenttistä mukana. Loistavia uudistuksia!

Tänään me juhlistettiin helatorstaita käymällä pienellä kesämatkalla Kasvihuoneilmiössä. Sehän on omituinen vanhaan kasvihuoneeseen rakennettu rojumyymälä-kahvila Vanhan Turuntien varressa Sammatissa. Mä kävin siellä ensimmäistä kertaa vuosi sitten kaverin viemänä päivystyskrapulassa ja paikka oli uskomaton. Ensinnäkin siellä sai syödä herkullista siskonmakkarakeittoa ja vohvelia. Toiseksi siellä oli valtava halli täynnä tarpeetonta roinaa, esimerkiksi vanhoja armeijan ylijäämävaatteita, purjelaivojen pienoismalleja, muovisia korukivijäljennöksiä ja aidon kokoisia ihmisfiguureita (esim. intiaani susi sylissä). Kaverin mies oli ostanut sieltä aidon kokoisen haarniskan kotiinsa (sic). Erityisesti mua sykähdytti nelimetrinen kuttaperkkahai ja se hyvä siskonmakkarakeitto. Tällaisena aurinkoisena päivänä, kun on vielä isin auto lainassa, ei parempaa kohdetta voinut keksiä. Harmi kyllä ruoka ei ollut mistään kotoisin tänään. Keittovaihtoehto oli hernekeittoa (olisi pitänyt arvata, kyseessä on kuitenkin helaTORSTAI), muuten oli aika vaisua porsaskastiketta. Munkki oli jauhoinen, joskin lämpimäinen. Kuttaperkkahai sykähdytti edelleen, mutta muuten se kaamea roina ei ilahduttanut, kun oli saanut nukkua viime yön ihan tavallisesti kotisängyssä.

Elämyskameli suosittelee
naisten puolen suihku nro 3